Tampereen keskustaajama

Tampere lukuina

Väestötiheys on laskettu jakamalla väkiluku pinta-alalla.

Nähtävää: Tampere

• Tammerkoski — Näsijärven ja Pyhäjärven yhdistävän kosken rannoille kasvoi Tampereen tehdaskaupunki.^[5]
• Museokeskus Vapriikki — Tampellan vanhassa verstaassa toimiva museokeskus avattiin vuonna 1996.^[6]
• Tampereen tuomiokirkko — Lars Sonckin kirkossa ovat Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin maalaukset.^[7]
• Pyynikin näkötorni — Vuonna 1929 valmistunut punagraniittinen torni kohoaa Pyynikin harjulla.^[8]

Tampereen keskustaajama ylittää kuntarajat

Tampereen keskustaajama on Pirkanmaalla sijaitseva asutuksen ja rakentamisen tihentymä, jonka rajat kulkevat hallinnollisista rajoista riippumatta. Tilastokeskuksen taulukossa nimi on Tampereen kt.; lyhenne kt. tarkoittaa keskustaajamaa. Rajauksessa tarkastellaan asutuksen yhtenäisyyttä. Suomen ympäristökeskus määrittelee alueen paikkatiedon avulla ja käyttää muun muassa Tilastokeskuksen 250 metrin ruutuaineistoja. Tampereen kunnan hallinnollinen alue ja tilastollinen keskustaajama ovat eri maantieteellisiä kokonaisuuksia. Niiden asukasluvut ja pinta-alat kuvaavat siksi eri alueita, eikä niitä voi käyttää toistensa vastineina. [1][2]

Keskustaajaman väkiluku oli 31.12.2024 yhteensä 369 233, ja sen maapinta-ala oli Tilastokeskuksen mukaan 284,2 neliökilometriä. Asukasluku ei tarkoita Tampereen kunnan väestöä eikä kaikkien taajamaan ulottuvien kuntien yhteenlaskettua väestöä. Suomen ympäristökeskus päivittää virallisen taajamarajauksen vuosittain, ja Tilastokeskus käyttää sitä omassa tilastoinnissaan. Asutuksen lisäksi määrittelyyn vaikuttavat rakennuskannan tiheys ja rakennusten kerrosala. Taajamassa on oltava vähintään 200 asukasta. Kunnanraja ei katkaise muuten yhtenäistä taajamaa, vaan sama asutusalue voi jatkua sen toisella puolella. [2]^[1][2]

Kaupungin alku Tammerkosken kartanon mailla

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin vuonna 1779 Tammerkosken länsirannalle, kartanon maille. Kosken myllyistä ja käsityöläisten vanuttamoista on mainintoja jo keskiajalta. Asiakirjoissa esiintyy vuonna 1405 lautamiehenä tunnettu Kosken Matti. Ernst Creutzin ostettua Tammerkosken talon ja yhdistettyä siihen muita tiloja paikalle muodostui kartano. Hans Henrik Boije hankki sen omistukseensa vuonna 1754. Kaupungin perustamisessa kosken käyttövoima yhdistyi teollisuuden ja kaupan suunnitelmiin. Ensimmäisten kaupunkilaisten toimeentulo perustui kuitenkin suurelta osin kaupankäyntiin ja käsityöhön. [4]

Daniel Hallin vuonna 1775 piirtämä tonttikartta valmistui ennen kaupungin perustamista. Maanmittari osoitti kartassa paikan raastuparakennukselle ja varasi torin ympäriltä tontit neljälle kirkolle. Näistä rakennettiin vain luterilainen kirkko. Ulkomaisia mestareita ja työnjohtajia haluttiin saada kaupunkiin antamalla heille mahdollisuus harjoittaa omaa uskontoaan, mikä selittää eri kirkkokuntien rakennuksille varatut paikat. Ympäröivän maakunnan asukkaat toivat puolestaan tuotteitaan torin markkinoille. Torikauppa sitoi kaupungin maaseudun elinkeinoihin. Tehtaiden vaikutus Tampereen kasvuun voimistui seuraavan vuosisadan alkupuolella. [4]^[4]

Tehdastyö muutti väestöä ja arkea

Teollisuus veti Tampereelle työntekijöitä maaseudulta ja muutti kaupungin elinkeinoja. Tehdastyöläisiä oli 1840-luvulla jo enemmän kuin käsityöläisiä. Tekstiiliteollisuus työllisti erityisesti naisia: vuonna 1850 yli kolme neljännestä Finlaysonin työntekijöistä oli naisia. Nuorten naisten muutto palkkatyöhön oli osa kaupungin kasvua. Finlaysonin puuvillatehtaaseen tultiin tavallisesti nuorena, ja työpaikka saattoi säilyä koko työiän tai avioliittoon saakka. Leskeksi jäänyt nainen palasi usein tehtaalle töihin. [5]

Lapsityö kuului teollisen Tampereen arkeen. Vuonna 1870 tehtaissa työskenteli 1001 alle 15-vuotiasta lasta. Vuosisadan lopulla työväen oloista keskusteltiin aikaisempaa laajemmin, ja lasten koulunkäyntiä alettiin painottaa tehdastyön sijaan. Finlaysonin vuoden 1897 järjestyssäännössä määriteltiin työpäivä ja ruokatauot. Päivä alkoi aamukuudelta ja päättyi iltaseitsemältä; aamiaiselle ja päivälliselle oli kummallekin tunnin tauko. Työn alkaessa tehtaan portit suljettiin. Kahdeksan tunnin työaika otettiin käyttöön vuonna 1917. Vielä 1940-luvulle asti Tampereella oli tavallista mennä tehtaaseen heti rippikoulun jälkeen. [5]^[5]

Tammerkoski yhdistää järvet ja voimalaitokset

Tammerkoski laskee Näsijärvestä Pyhäjärveen ja antoi Tampereen tehtaille niiden tarvitsemaa käyttövoimaa. Vesi kulkee noin kahden kilometrin matkan järvestä toiseen, 18 metriä alemmaksi. Uoma syntyi maankohoamisen muutettua muinaisen Näsijärven laskusuuntaa etelään. Virtaus syövytti hiekkaista maata ja muodosti vähitellen kosken. Keskiajalla lähikylät rakensivat siihen jauhomyllyjään, ja myöhemmin rannoille asettui muitakin teollisuuslaitoksia. Alun perin Tammerkoskessa oli neljä koskijaksoa, joista jokaisen alapuolella oli suvanto. [5]

Kosken putouksiin rakennettiin neljä voimalaa sähköntuotantoa varten. Tampellan voimala vuodelta 1916 ja Finlaysonin voimala vuodelta 1926 ovat yläputouksessa. Kaupungin sähkölaitoksen keskiputouksen laitos valmistui vuonna 1932 ja alakosken voimala vuonna 1937. Alakosken laitoksen omistajiin kuuluivat TAKO, Verkatehdas ja Liljeroos. Teollisuuden toimintaedellytyksiä tukivat myös vapaakaupunkioikeudet vuodesta 1821 vuoteen 1905. Tavaroita sai tuoda ja viedä tullitta ulkomailta ja Venäjältä. Kaupunkiin muuttaville sallittiin haluamansa ammatin harjoittaminen, mutta maanviljely oli kielletty. Asukkailla oli oikeus tunnustaa mitä tahansa kristillistä uskoa. [5]^[5]

Keskustorin rakennukset ja julkinen elämä

Keskustori on Tampereen vanha kauppapaikka. Sen ympärillä ovat Raatihuone ja entisen Frenckellin tehtaan rakennukset. Kauppatorista tuli nimeltään Keskustori vuonna 1936. Wilhelm von Nottbeck lahjoitti torille vuonna 1883 suihkukaivon, jonka suunnitteli Robert Huber ja valmisti saksalainen F. Kahle und Sohn. Kaivosta haettiin talousvettä ja juotettiin hevosia. Valaistus lisättiin kunnostuksessa vuonna 1999, ja talvisuojana on käytetty Juha Ryösän suunnittelemaa lasikupua. Torilla pidettiin suurlakon kokouksia vuonna 1905. Sisällissodan jälkeen vuonna 1918 sinne koottiin punavankeja. [4]

Asemakaavakilpailun ehdotuksissa esitettiin Frenckellin rakennusten ja muidenkin torin talojen purkamista. Ehdotuksia ei toteutettu sellaisinaan, ja sodan jälkeen vanhoihin tehdastiloihin kunnostettiin kaupungin toimitiloja. Frenckellinaukiolta pääsee alikulkua pitkin Finlaysonin alueelle. Aukion kiveykseen tehtiin vuonna 2004 Runopolku, jonka ketjurunon kirjoittivat Pirkkalaiskirjat ry:n jäsenet. Keskustorilla on järjestetty markkinoita sekä teatteri- ja musiikkiohjelmaa. Keskustan muihin tapahtumatiloihin kuuluu Tullikamari. Kaupungin ilmoituksen mukaan se avautuu uudistettuna 29.10.2026 Tampere Jazz Happeningin yhteydessä. Festivaalin esitykset palaavat Pakkahuoneelle ja Klubille; myöhempään ohjelmaan kuuluu konsertteja ja tansseja. [3][4]^[3][4]

Vapriikin teollisuustilat ja pelimuseo

Vapriikki on Tammerkosken rannalla sijaitseva museokeskus, joka käyttää Tampellan entistä verstasta. Vanhimmat rakennusosat ovat 1880-luvulta. 1910-luvulla ja 1920-luvulla rakennettu suuri tehdashalli on sata metriä pitkä ja kuusitoista metriä korkea. Tampella valmisti vetureita ja turbiineja sekä pellavaisia damastiliinoja. Tekstiilien tuotanto päättyi alueella 1970-luvulla, ja muutkin teolliset toiminnot siirtyivät vähitellen pois koskenvarren rakennuksista. Museokeskus aloitti toimintansa syksyllä 1996. Sen näyttelyissä käsitellään historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Vapriikin yhteydessä on museoravintola ja museokauppa. [6]

Suomen pelimuseo esittelee Vapriikissa suomalaisten pelien ja pelaajien historiaa kolmen vuosisadan ajalta. Digitaalisten pelien lisäksi mukana on lauta- ja roolipelejä sekä perinnepelejä. Näyttely ulottuu peliteollisuuden ulkopuolella tehtyihin peleihin ja sellaisiinkin, joita ei koskaan julkaistu. Suuri osa peleistä on kävijöiden pelattavissa. Mukana ovat esimerkiksi Afrikan Tähti vuodelta 1951 ja Angry Birds vuodelta 2009. Pelihallissa voi kokeilla flippereitä, arcade-pelejä ja 1970-luvun elektromekaanisia laitteita. Teemahuoneet näyttävät, millaisissa ympäristöissä eri vuosikymmenten pelejä on pelattu vuodesta 1980 alkaen. [11]^[6][11]

Tuomiokirkon arkkitehtuuri ja maalaukset

Tampereen tuomiokirkossa yhdistyvät Lars Sonckin kansallisromanttinen arkkitehtuuri ja Hugo Simbergin sekä Magnus Enckellin maalaukset. Sonck valittiin suunnittelijaksi vuoden 1899 kilpailussa. Kirkko rakennettiin vuosien 1902 ja 1907 välillä ja tunnettiin aluksi Johanneksen kirkkona. Luonnonkivisen rakennuksen torneissa on uusgoottilaisia piirteitä ja koristelussa jugendia. Tampereen tultua piispankaupungiksi vuonna 1923 kirkko sai nykyisen nimensä. Se on Tampereen hiippakunnan pääkirkko, jossa pidetään jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia sekä konsertteja. [7]

Etelälehterin päädyssä on Simbergin Haavoittunut enkeli, pohjoislehterin alapuolella Kuoleman puutarha ja kattoholvissa käärme. Alttarille Enckell maalasi Ylösnousemus-freskon vuonna 1907. Simberg suunnitteli myös värilasi-ikkunat ja saarnatuolin koristelun. Lehterin Elämänköynnöksessä orjantappuraköynnöstä kantaa kaksitoista poikaa. Ruusuikkunassa orjantappurakruunu on ristin päällä; saarnatuolin kivipinnassa näkyvät verkkokuvio ja valkoiset siivet. Kirkon kahdet urut ovat jumalanpalvelus- ja konserttikäytössä. Sonck suunnitteli länsilehterin pääurkujen julkisivun, ja pohjoislehterillä ovat barokkiurut. [7]^[7]

Pyynikin harju ja punagraniittinen näkötorni

Pyynikillä virkistysalueen maamerkkinä on harjun laen punagraniittinen näkötorni. Harjun korkein osa nousee 80 metriä Pyhäjärven pinnasta, ja itse torni on 26 metriä korkea. Vilho Kolhon suunnittelema nykyinen rakennus valmistui vuonna 1929. Sitä edelsi samalla paikalla puinen Ilomäen näkötorni, jonka piirsi Georg Schreck ja joka valmistui vuonna 1888. Puutorni tuhoutui tykkitulessa vuonna 1918. Nykyinen näkötorni ympäristöineen on Museoviraston luetteloima valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. [8]

Tampereen perustamisen aikaan harju oli kaupunkilaisten yhteislaidun. Metsästä sai hakea puuta kotitarpeisiin, kunnes hakkuut kiellettiin 1830-luvulla ja harjun suojelu alkoi. Vuonna 1844 sinne rakennettiin kerätyillä varoilla paviljonki. Seuraavalla vuosikymmenellä metsään avattiin näkölinjoja, jotta maisemia voitiin katsella harjulta paremmin. Bertel Strömmerin suunnitelma Pyynikin kansanpuistoksi valmistui vuonna 1930. Harju kuuluu yli 200 kilometrin muodostumajaksoon, joka ulottuu Salpausselältä Pohjois-Satakuntaan. [8]^[8]

Pispalassa portaat täydentävät katuverkkoa

Pispalan jyrkälle harjulle syntyi työväen asuinalue, jossa portaat täydentävät katuverkkoa. Sinne siirtyi väkeä myös Kyttälästä, Tampereen aikaisemmasta esikaupungista. Kyttälä liitettiin kaupunkiin vuonna 1877, ja sen saneeraus saatiin päätökseen 1890-luvun alkupuolella. Kaupungin ulkopuolella oli tarjolla pieniä vuokratontteja asuntoa tarvitseville teollisuustyöntekijöille. Pispalan etelärinteelle asutus alkoi levitä vuodesta 1894. Pohjois-Pirkkalaan kuulunut alue siirtyi Tampereeseen vuonna 1937 ja sai ensimmäisen asemakaavansa vuonna 1945. Talojen erilaiset tyypit ja sijoittelu ovat perua kaavoitusta edeltäneeltä ajalta. Pispalan nimi tulee Turun piispaa majoittaneesta talosta, jonka ohitse keskiaikainen Turun maantie kulki harjua pitkin. [9]

Mökkimäisten vanhojen talojen joukossa on paritaloja ja suurempia asuinrakennuksia. Rakennuskohteisiin kuuluvat Rajaportin saunan kortteli, Pispan koulu ja Lauri Viidan museo. Viita kuvasi romaanissaan Moreeni alueen omaehtoista rakentamista. Kaupungin vanhalla rajalla on vierinkivistä rakennettu pulteriaita. Harjulla näkyy myös 55 metriä korkea teräksinen haulitorni, jonka huipun valimoon johtavat avoimet kierreportaat. Järvien väliset tukkitiet jäivät pois käytöstä uittotunnelin valmistuttua vuonna 1930. Uusi nippu-uittotunneli valmistui vuonna 1968, mutta sitä ei käytetty koskaan puutavaran kuljettamiseen. [9]^[9]

Junalla ja Nyssellä taajaman eri osiin

Nysse-liikenteessä bussin tai ratikan voi yhdistää junamatkaan Tampereen seudun yhteisellä lipulla. Junissa käyttöalueeseen kuuluvat Tampereen, Tesoman, Nokian, Lempäälän ja Oriveden asemien väliset matkat. Esimerkiksi Nokialle ja Tesomalle pääsee Tampereelta myös junalla taajaman sisällä liikuttaessa. Nyssen reittiopas näyttää junayhteyksiä, mutta junamatkan vaatimat vyöhykkeet on tarkistettava erikseen. Vaihto junasta bussiin tai ratikkaan onnistuu samalla lipulla sen voimassaolon aikana. Junamatkaan sopivat matkakortin liput, mobiililiput ja ennakkokertaliput, kun lipussa ovat matkalle tarvittavat vyöhykkeet. [10]

Lippu vahvistetaan asemalaiturin laitteessa ennen junaan nousua. Matkakortin vyöhykkeitä ei voi muuttaa tällä laitteella, vaan sopiva valinta on tehtävä etukäteen. Nysse-lippuun ei kuulu istumapaikan varausta. Kaukojunan Eko-luokassa saa istua vapaalle paikalle, joka ei vaadi lisämaksua. Paikka on luovutettava sen varanneelle matkustajalle. Pyörää kuljettavan on huomioitava junatyyppi: lähijunassa käytetään pyörille varattua aluetta, IC-junassa tarvitaan ennakkoon varattu pyöräpaikka. Kaikki alueen lähijunat eivät ole esteettömiä, joten esteetöntä kalustoa tarvitsevan on tarkistettava sopiva yhteys ennen matkaa. [10]^[10]

Yritykset: Tampere

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 19 580 yritystä, joiden postitoimipaikka on TAMPERE; niistä 19 529 on rekisterissä. Postitoimipaikan alue ei ole sama kuin taajaman rajaus. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

• 68202 · Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta — 4 632
• 68203 · Muu kiinteistöjen vuokraus ja hallinta — 1 391
• 70200 · Liikkeenjohdon konsultointi — 1 214
• 62100 · Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus — 803
• 56111 · Ruokaravintolat — 617
• 64990 · Muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) — 591

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

• Lupu Holding Oy · 3664593-5 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Worklogic Oy · 3664432-6 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Jankalites Oy · 3664424-6 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Treson Oy · 3664197-7 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• FINNISH VIRTUAL POWER PLANT Oy · 3664185-4 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Onni Kuppi Oy · 3662796-4 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Versus Entertainment Oy · 3656973-3 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Merirahu Oy · 3654124-7 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Nordic Lifters Oy · 3665037-1 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• HoldaC Oy · 3664053-6 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on TAMPERE (19 580) →

Postitoimipaikka TAMPERE on käytössä myös muilla samannimisillä paikkakunnilla.

Lähellä: Tampere

• Vuores6,4 km
• Vastamäki16,2 km
• Ruutana16,9 km
• Kämmenniemi17,1 km
• Takamaa18,3 km
• Siuro20,7 km
• Vesilahden kirkonkylä20,8 km
• Sasi23,5 km

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Pirkanmaan maakunta

• Valkeakosken keskustaajama16 925
• Vammalan keskustaajama9 852
• Toijalan keskustaajama8 503
• Vuores8 216
• Kyröskoski6 665
• Oriveden keskustaajama6 007
• Viialan kirkonkylä4 978
• Parkanon keskustaajama4 121
• Ikaalisten keskustaajama3 779
• Virtain keskustaajama3 236
• Ruutana2 889
• Onkkaala2 536

Usein kysyttyä: Tampere

Lähteet

1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
2. Tampereen keskustaajaman väestö 2024 · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
3. Tampereen kaupunki: ajankohtaista · Tampereen kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
4. Keskustorin historiaa · Tampereen kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
5. Tehtaiden Tammerkoski · Tampereen kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
6. Tietoa Vapriikista · Museokeskus Vapriikki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
7. Tampereen tuomiokirkko · Tampereen seurakunnat · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
8. Pyynikin näkötorni · Museovirasto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
9. Pispalanrinne · Museovirasto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
10. Nysse-alueen junaliikenne · Nysse · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
11. Suomen pelimuseo · Museokeskus Vapriikki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

• Tilastokeskus – StatFin
• Wikidata
• Suomen ympäristökeskus (SYKE) – avoin data
• Tilastokeskus – paikkatietopalvelu
• Wikipedia
• Yritykset: PRH:n avoin yritysaineisto (YTJ), CC BY 4.0.

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.