Turku

Turku lukuina

Nähtävää: Turku

• Turun linna — 1280-luvulla aloitettu linna on muuttunut puolustuslinnasta palatsiksi ja museoksi.^[3]
• Turun tuomiokirkko — Unikankareen keskiaikainen kirkko on arkkipiispan ja Turun piispan kotikirkko.^[4][10]
• Luostarinmäen museokortteli — Vuoden 1827 palosta säilyneet puutalot ovat alkuperäisillä paikoillaan.^[11]
• Ruissalo — Ulkoilusaaren tammilehdot, huvilat ja luontopolut sijaitsevat Turun keskustan lähellä.^[6]

Turku Aurajoen rannoilta katsottuna

Aurajoen varrella voi tutustua Turun vanhaan kaupunkiin ja museoihin sekä seurata keskustan arkista elämää. Kävely tuomiokirkolta Turun linnalle kulkee jokimaiseman halki ja auttaa hahmottamaan kaupunkia. Sen varrelta löytyvät esimerkiksi Aboa Vetus Ars Nova sekä ravintoloita ja kahviloita. Turkulaiset käyttävät rantoja oleskeluun ja tapaamisiin, joten historiallisiin kohteisiin tutustutaan samalla nykyisessä kaupunkiympäristössä. Jokivarren kävelyn lomaan voi sijoittaa museokäynnin ja jatkaa sen jälkeen rantaa pitkin seuraavaan kohteeseen. [13]

Tuomiokirkkosillan ja Aurasillan välillä Aurajoen rannat ovat osa Turun historiallista ydinaluetta. Lehmusistutukset ja laitureiden kiveykset kuuluvat palon jälkeisen kaupunkiuudistuksen varhaisiin rakenteisiin. Läntisen Rantakadun talorivissä on rakennuksia eri ajoilta. Qwenselin puutalo puolestaan säilyi paloa edeltävästä kaupungista. Tilastokeskuksen väestötieto kuvaa Turkua yhtenä ajankohtana: kaupungissa oli 31.12.2024 yhteensä 206 073 asukasta. Jokirannan rakennuksia katsellessa vastassa on pidempi ajallinen näkymä, sillä eri rakentamisvaiheiden jäljet ovat edelleen rinnakkain samassa kaupunkitilassa. [1][4]^[1][4][13]

Vanha Suurtori ja vuoden 1827 palo

Vanha Suurtori oli Turun keskus vuoden 1827 paloon saakka. Torin ympärillä on yhä keskiaikaisia katulinjoja ja rakennusten sisään jääneitä vanhempia kerrostumia. Rakennuksia ovat Vanha raatihuone, Hjeltin ja Brinkkalan talot sekä Classicumin koulurakennus. Suuri Rantatie ja Hämeen Härkätie lähtevät torilta keskiajalta periytyvinä reitteinä. Ennen Turkua Aurajokivarren keskus oli Koroinen. Turun kaupunkiasutus asettui aluksi tuomiokirkon ympärille ja laajeni myöhemmin torin seudulle, missä kauppiaiden ja käsityöläisten talot ympäröivät kaupungin yhteistä kauppapaikkaa. [4]

Pääkaupungin asema siirtyi Turulta vuonna 1812. Kaupungin rakennetta muutti seuraavaksi vuoden 1827 palo, jonka jälkeen C. L. Engel suunnitteli uuden asemakaavan. Vuonna 1828 laaditun kaavan tavoitteena oli erityisesti paloturvallisuuden parantaminen. Hallinnollinen keskus sijoitettiin nykyiselle Kauppatorille, joen reunoille varattiin rantakadut istutuksineen ja osasta aukioita tuli puistoja. Jälleenrakennetun kaupungin suunnitelmallisen rakenteen rinnalla säilyi myös vanhaa epäsäännöllistä katuverkkoa. Tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympäristössä nämä vaiheet ovat lähellä toisiaan, joten vanhaa ja palon jälkeen uudistettua kaupunkia voi tarkastella samalla kävelyllä. [4]^[4]

Turun linnan vaiheet puolustuslinnasta museoksi

Turun linnan rakentaminen alkoi 1280-luvulla Aurajoen suun kalliosaarella. Puolustuslinnasta valvottiin joen kauppapaikkoja ja Turkuun saapuvaa liikennettä. Aluksi osin puurakenteinen linnaleiri kasvoi keskiajalla kiviseksi linnaksi. Saari laajeni maankohoamisen myötä, ja paljastuneelle maalle voitiin rakentaa esilinnaa. Sten Sture vanhempi teetti suuria rakennustöitä 1400-luvun lopussa. Vuonna 1549 pääportti siirrettiin joen puolelta nykyiselle paikalleen esilinnaan. Nykyisen laajuutensa linna sai 1500-luvulla, jolloin puolustustehtävän vähentyessä sitä alettiin muuttaa renessanssipalatsiksi. Suomen herttua Juhana muutti linnaan vuonna 1556 ja ryhtyi uudistamaan sitä laajasti. [3]

Juhanan aikana linnaan tehtiin porrastorneja ja renessanssikerros saleineen. Vuonna 1637 kenraalikuvernööriksi nimitetty Pietari Brahe asui myöhemmin esilinnassa, jonka huoneita kunnostettiin häntä ja hänen puolisoaan varten. Linna palveli eri vaiheissa hallintoa, sotaväkeä, varastointia ja vankeinhoitoa. Museotoiminta alkoi 1881, ja yleisö pääsi museoon vuonna 1885. Viimeiset vangit lähtivät Kakolanmäelle 1891. Vuoden 1941 pommitus tuhosi päälinnan puurakenteet. Tutkimusten ja korjausten jälkeen päälinna avattiin uudelleen 1961. Nykyisissä näyttelyissä käsitellään linnan ja sen asukkaiden vaiheita sekä esitellään Turun kaupunginmuseon esinekokoelmia. [3]^[3]

Turun tuomiokirkko Unikankareella

Turun tuomiokirkko on Unikankareen keskiaikainen kansallispyhäkkö, arkkipiispan ja Turun piispan kotikirkko. Museovirasto liittää kirkon varhaiset vaiheet vuoteen 1300. Vuosisatojen laajennukset ovat muuttaneet sen rakennetta: tiilibasilikan keskilaivassa on tähtiholvit, ja sivukappelit siirtyivät myöhemmin huomattavien sukujen hautakappeleiksi. Engelin suunnittelema tornin huippu kuuluu palon jälkeiseen ulkoasuun. Myös kiinteä sisustus on tulipalojen takia pääosin 1800-luvulta. Kirkon ympärillä on klassistisia rakennuksia, ja lähellä sijaitsee Turun akatemiatalo, joka kuuluu samaan vanhaan hallinnon ja oppilaitosten ympäristöön. [4][10]

Tuomiokirkko on seurakuntien käytössä oleva kirkko, jonka toimintaan kuuluvat jumalanpalvelukset, perhejuhlat ja konsertit sekä näyttelyt. Seurakuntien kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Lisäksi kirkossa käy säännöllisesti saksankielinen kappeliseurakunta. Rakennuksessa tehdään peruskorjausta: talotekniikkaa uusitaan ja esteettömyyttä parannetaan. Virtuaalinäkymät ja videot antavat mahdollisuuden tutustua kirkkoon myös verkossa. Tuomiokirkon hahmottaminen osana ympäröivää kaupunkia jatkuu sen edustalla ja lähikortteleissa, joissa kirkollisen elämän, hallinnon ja opetuksen rakennukset ovat lähellä toisiaan. [4][10]^[4][10]

Luostarinmäen säilyneet puutalot ja verstaat

Luostarinmäen museokortteli Vartiovuorenkadulla on Turun vuoden 1827 palosta säästynyt yhtenäinen puutaloalue. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset seisovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Halpa tonttimaa kaupungin laidalla houkutteli vähävaraisia rakentamaan pieniä asuntoja, joita kasvatettiin myöhemmin lisähuoneilla ja ulkorakennuksilla. Asukkaisiin kuului suutareita, merimiehiä ja kirvesmiehiä. Omistajat vuokrasivat huoneita lisätulojen saamiseksi. 1900-luvun alussa suuri osa asukkaista oli yksin eläviä vuokralaisnaisia ja vanhuksia. Vuokralaisia asui mäellä myös museoaikana, ja muutamia asuntoja on edelleen yksityiskäytössä. Pihojen kasvimaat, marjapensaat ja omenapuut muistuttavat alueen omavaraisesta arjesta. [5][11]

Käsityöläismuseo avasi ovensa 29.6.1940. Vanhat rakennukset olivat olleet purku-uhan alla, kunnes päätös ulkomuseon perustamisesta turvasi niiden säilymisen. Museon perustaja Irja Sahlberg kunnosti aluetta yhteistyössä käsityömestareiden kanssa. Vanhoja ammatteja esittelevien verstaiden rinnalle sisustettiin koteja kuvaamaan entistä asumista. Vuonna 2022 valmistuneen uudistuksen yhteydessä museon nimeksi tuli Luostarinmäen museokortteli. Asukkaiden tarinoille annettiin enemmän tilaa, kulkureittejä parannettiin ja näyttelytekstejä lisättiin. Talot, pihat, kodit ja verstaat muodostavat yhdessä entisen asuinalueen, jossa asumisen ja työn historiaan tutustutaan samassa ympäristössä. [2][11]^[2][5][11]

Arkeologiaa ja nykytaidetta Rettigin palatsissa

Aboa Vetus Ars Novassa arkeologia ja nykytaide kuuluvat samaan museoon. Aboa Vetuksen 600 vuotta vanhassa rauniokorttelissa kuljetaan keskiaikaisten kivitalojen kellareissa ja vanhalla Luostarin jokikadulla. Museo sai alkunsa 1990-luvulla tehdyistä kaupunkikaivauksista. Lapsille on nukkekoteja ja toiminnallisia pisteitä, joiden avulla ympäristöön voi tutustua leikkien. Taidenäyttelyt puolestaan käsittelevät ajankohtaisia aiheita nykytaiteilijoiden teosten kautta. Museossa mennyttä kaupunkia lähestytään sen säilyneiden rakennusosien ja kadun äärellä, ja palatsin taidetiloissa näkökulma siirtyy nykytaiteeseen ja sen käsittelemiin ilmiöihin. [7][14]

Rettigin palatsi, toiselta nimeltään Villa von Rettig, rakennettiin suvun yksityiskodiksi vuonna 1928. Valter Jung vastasi barokkiklassistisen rakennuksen ja suuren osan sisustuksesta suunnittelusta. Palatsiin liittyi sekä mutkittelevien polkujen puutarha että symmetrisesti järjestetty puisto. Museosäätiö sai palatsin omistukseensa vuonna 1991 ja aikoi ensin siirtää sinne taidekokoelman. Kunnostuksessa löytyneet arkeologiset jäänteet muuttivat hankkeen laajemmaksi. Ars Nova avattiin palatsin huoneisiin, arkeologinen Aboa Vetus sen puutarhan alle. Yksityisasunnoksi tehty palatsi ja sen alta löytynyt vanhempi kaupunki tulivat näin saman museokokonaisuuden osiksi. [14]^[7][14]

Turun yliopisto syntyi kansalaiskeräyksellä

Turun yliopiston perustaminen vuonna 1920 rahoitettiin kansalaiskeräyksellä. Suomenkielistä yliopistoa haluttiin kaupunkiin, jossa oli jo pitkä akateeminen perinne: Turun akatemia oli perustettu 1640 ja siirretty palon jälkeen Helsinkiin. Uutta yliopistoa varten Turun Suomalainen Yliopistoseura kokosi 22 040 lahjoittajaa. Mukana oli maanviljelijöitä, opettajia ja kauppiaita sekä käsityöläisiä. Perustamispäätös tehtiin Kalevalan päivänä. Päärakennuksen yhteydessä käytetty ajatus kansan lahjasta tieteelle viittaa tähän keräykseen ja siihen osallistuneisiin ihmisiin, joiden lahjoituksista yliopiston alkurahoitus saatiin kokoon. [12]

Kirjasto aloitti entisessä Phoenix-hotellissa jo vuonna 1921. Sen ensimmäinen ylikirjastonhoitaja oli kirjailija Volter Kilpi, joka jatkoi tehtävässä vuoteen 1939. Opetus käynnistyi kesällä 1922 humanistisessa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Ensimmäisellä lukukaudella professoreita oli seitsemän ja opiskelijoita 160. Yliopistoseuran hankkimista Phoenix-rakennuksen tiloista laajennettiin myöhemmin Vesilinnanmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle. Muuton mahdollisti osaltaan Joutsenen veljesten testamenttilahjoitus. Uusi päärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1959. Yksityisiä lahjoituksia seurasi myöhemmin julkinen rahoitus: yliopisto valtiollistettiin 1974. Vuonna 2010 Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät. [12]^[12]

Ruissalon tammilehdot ja huvilat

Ruissalon retkiympäristöön kuuluvat tammilehdot, vanhat huvilat ja luontopolut. Turkuun kuuluva saari on pinta-alaltaan 23,1 neliökilometriä ja sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Sen historia ulottuu keskiajalle. Saarta on käytetty laitumena ja myöhemmin porvariston kesänviettopaikkana. Nykyiseen ulkoiluverkostoon kuuluu polkuja, mobiiliopastettuja reittejä sekä lintutorni ja lintulava. Tammilehdot ovat tuhansien eliölajien elinympäristöjä. Saarella kävelyyn voi yhdistää sekä luonnon tarkkailua että huvilarakentamiseen tutustumista, sillä eri aikojen maankäyttö on jättänyt jälkensä samaan maisemaan. [6]

Ruissalon luonnosta saa tietoa kaupungin ylläpitämästä Ruissalo Infosta, joka toimii Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan päärakennuksessa. Seminaarisalissa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Alun perin Tammenterhoksi nimetty opastuskeskus perustettiin vuonna 1995. Puutarhan yhteyteen se muutti 2016. Keskuksen tunnuseläimenä on erakkokuoriainen, suurten lehtipuiden ja tammien onkaloissa elävä kovakuoriainen. Suomessa sitä tavataan Ruissalossa ja muutamissa muissa paikoissa Turun kaupunkialueella. Vanhat puut onkaloineen ovat tämän lajin elinpaikkoja, joten saaren puusto ja eläimistö liittyvät toisiinsa konkreettisesti. [9]^[6][9]

Kakolanmäen vankilarakennukset ja Funikulaari

Kakolanmäen historiallisella vankila-alueella graniittinen päärakennus näkyy Aurajoen suuntaan. E. B. Lohrmann suunnitteli vuonna 1853 valmistuneen työ- ja ojennuslaitoksen. Sen jälkeen mäelle nousi lisää sellitiloja, lääninvankila ja vankimielisairaala. Rakennusten graniittia louhittiin paikan päältä, ja kivestä käytetään nimeä kakoliitti. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vanha louhimo ja Serpentiinitien puisto. Vankilatoiminta päättyi mäellä vuonna 2007. Sen jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan alueen ottamista uuteen käyttöön. Eri laitosvaiheista säilyneet rakennukset antavat mahdollisuuden tarkastella sekä vankeinhoidon että vankila-arkkitehtuurin muutoksia. [15]

Kakolanmäelle pääsee Linnankadulta vuonna 2019 käyttöön otetulla Funikulaarilla. Rinnehissi kulkee Linnankadun ja Graniittilinnankadun välillä. Rataa on 130 metriä, asemien välistä korkeuseroa 30 metriä, ja nousu tai lasku kestää noin minuutin. Yhteys on esteetön, ja kyytiin voi nousta sekä ala- että yläasemalta. Lähellä Aurajoessa liikennöi kaupunkilautta Föri. Turun liikennekeskus tiedottaa rinnehissin mahdollisista häiriöistä. Funikulaarin matka yhdistää kadun tason ja mäen päällä olevan historiallisen alueen, joten myös siirtyminen mäelle kuuluu alueeseen tutustumiseen. [16]^[15][16]

Ruissalon yhteydet ja retki saaristoon

Ruissaloon voi matkustaa Turun keskustasta pyörällä, bussilla tai kesäisin vesibussilla. Pyörätie kulkee saaren läpi Saaronniemen virkistys- ja leirintäalueelle. Fölin bussit seuraavat Ruissalon puistotietä, ja kaupungin ilmoittama matka-aika keskustasta on noin 25 minuuttia. Martinsillan vierestä lähtevän vesibussin reitillä ovat Forum Marinum, Ruissalon telakka ja Kansanpuisto. Vesimatka Ruissaloon vie noin 45 minuuttia. Auton voi pysäköidä esimerkiksi Kansanpuistoon, kasvitieteellisen puutarhan lähelle tai Saaronniemeen. Omalla veneellä saapuville on rantautumispaikkoja saaren yritysten yhteydessä ja Saaronniemessä, jonka yhteysaluslaiturin käyttö liittyy alueen palvelujen käyttämiseen. Kulkutavan voi siis valita oman retken mukaan. [8]

Saariston rengastie jatkaa retkimahdollisuuksia Turun ulkopuolelle. Visit Finlandin mukaan reitin pituus on 250 kilometriä, ja saaria yhdistävät sillat sekä lautat. Matkaa voi taittaa autolla tai polkupyörällä. Matkan varrella on asuttuja kyliä, ravintoloita ja majoituspaikkoja; palvelutarjonta on laajimmillaan kesällä. Turun keskustan museot ja jokivarren rakennukset voi yhdistää pidempään saaristomatkaan. Ruissalossa retken painopiste siirtyy kävelyyn ja luontoon, ja rengastiellä matka jatkuu saariston kylien ja muiden asuttujen maisemien halki. [6][8][13]^[6][8][13]

Yritykset: Turku

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 16 043 yritystä, joiden käynti- tai postiosoite on kunnan alueella (kuntanumero 853); niistä 16 009 on rekisterissä. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

• 68202 · Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta — 3 062
• 68203 · Muu kiinteistöjen vuokraus ja hallinta — 1 388
• 70200 · Liikkeenjohdon konsultointi — 924
• 56111 · Ruokaravintolat — 526
• 62100 · Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus — 515
• 41000 · Veden puhdistus ja jakelu — 456

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

• G&G Ravintola Oy · 3664421-1 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Creators Studio Oy · 3664411-5 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Nordic Wingwoman Oy · 3663973-8 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• JO Works Oy · 3663855-9 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• Jopu rakennus oy · 3663775-9 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• Turun hautaustoimisto Bieder Oy · 3663519-8 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• Enerstem Oy · 3662037-5 · rekisteröity 26. lokakuuta 2026
• SML-Tilipalvelut Oy · 3663266-7 · rekisteröity 22. lokakuuta 2026
• Infinity Groups Oy · 3663258-7 · rekisteröity 22. lokakuuta 2026
• Ruuhkakuljetus Oy · 3663164-8 · rekisteröity 22. lokakuuta 2026

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on TURKU (15 868) →

Postitoimipaikka TURKU on käytössä myös muilla samannimisillä paikkakunnilla.

Taajamat kunnan alueella

• Turun keskustaajama297 647
• Jäkärlä3 017
• Paattinen1 009
• Auvainen433

Lähellä: Turku

• Raisio6,6 km
• Kaarina7,6 km
• Rusko10,3 km
• Lieto12 km
• Naantali13,3 km
• Masku16,1 km
• Parainen17 km
• Nousiainen19,2 km

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Varsinais-Suomen maakunta

• Salo50 870
• Kaarina36 551
• Raisio25 738
• Lieto20 666
• Naantali20 129
• Loimaa15 295
• Parainen14 868
• Uusikaupunki14 814
• Paimio11 221
• Masku9 592
• Laitila8 479
• Somero8 429

Usein kysyttyä: Turku

Lähteet

1. Väestö ja yhteiskunta: suurimpien kuntien väkiluku · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
2. Museotoimintaa Luostarinmäellä jo 85 vuotta · Turun kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
3. Turun linnan historia · Turun kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
4. Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue · Museovirasto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
5. Luostarinmäen museokortteli · Turun kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
6. Ruissalo · Turun kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
7. Aboa Vetus Ars Nova: museo · Aboa Vetus Ars Nova · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
8. Saapuminen Ruissaloon · Turun kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
9. Ruissalo Info · Turun kaupunki, Ruissalo Info · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
10. Turun tuomiokirkko: tutustu historiaan · Turun tuomiokirkkoseurakunta · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
11. Luostarinmäen talot ja pihat · Turun kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
12. Turun yliopiston historia · Turun yliopisto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
13. Experience the Turku region · Visit Finland · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
14. Rettigin palatsi · Aboa Vetus Ars Nova · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
15. Kakolanmäki · Museovirasto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
16. Rinnehissi Funikulaari · Turun kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

• Tilastokeskus – StatFin
• Wikidata
• Wikipedia
• Yritykset: PRH:n avoin yritysaineisto (YTJ), CC BY 4.0.

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.