PRH:n avoimen yritysaineiston julkiset tiedot. Yksityiset elinkeinonharjoittajat eivät sisälly aineistoon.

Siitepölykalenteri Suomessa

Siitepölykausi alkaa Suomessa yleensä maalis–huhtikuussa pähkinäpensaan ja lepän kukinnalla. Koivun siitepöly, joka aiheuttaa eniten oireita, ajoittuu tyypillisesti huhti–kesäkuulle ja on voimakkaimmillaan toukokuussa etelässä. Heinät kukkivat kesä–elokuussa, pujo heinäkuun puolivälistä syyskuuhun. Pohjoisessa kaudet alkavat myöhemmin. Tämä siitepölykalenteri on kuukausittainen suunta, ei viikkoennuste; ajantasainen siitepölytilanne kannattaa tarkistaa Norkko.fi-palvelusta.

Päivitetty 10. marraskuuta 2026. Palvelu ei ole viranomaislähde; ristiriitatilanteessa sitovia ovat Norkko ja Turun yliopiston mittaukset.

Milloin siitepölykausi on Suomessa raskaimmillaan?

Kevään avaavat pähkinäpensas ja leppä. Eniten oireita aiheuttaa koivun siitepöly, joka on etelässä usein runsaimmillaan toukokuussa. Keskikesällä painottuvat heinät, loppukesällä pujo. Kalenterit alla kuvaavat tavanomaista kuukausittaista kulkua, eivät kuluvan viikon pitoisuutta.

Siitepölykalenteri kuukausittain

Siitepölykalenteri, Etelä- ja Keski-Suomi — Oma suunta tavanomaisesta kaudesta. Lämmin kevät voi aikaistaa puiden kukintaa viikoilla. Tuoksukki tulee Suomeen lähinnä kaukokulkeumana.

Pitoisuus: vähäinenkohtalainenrunsasTyhjä kohta tarkoittaa, että siitepölyä ei yleensä ole ilmassa kyseisenä kuukautena.

Siitepölykalenteri, Etelä- ja Keski-Suomi. Oma suunta tavanomaisesta kaudesta. Lämmin kevät voi aikaistaa puiden kukintaa viikoilla. Tuoksukki tulee Suomeen lähinnä kaukokulkeumana. Jokaisessa solussa pitoisuus on merkitty sanalla, ei pelkällä värillä.
Kasvitamhelmaahuhtoukesheielosyylokmarjou
PähkinäpensasCorylusvähäinenvähäinenkohtalainenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
LeppäAlnusei yleensävähäinenkohtalainenrunsasvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
KoivuBetulaei yleensäei yleensäei yleensäkohtalainenrunsasvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
HeinätPoaceaeei yleensäei yleensäei yleensäei yleensävähäinenrunsasrunsaskohtalainenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensä
PujoArtemisiaei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäkohtalainenrunsaskohtalainenvähäinenei yleensäei yleensä
TuoksukkiAmbrosiaei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensävähäinenvähäinenvähäinenei yleensäei yleensä
Siitepölykalenteri, Pohjois-Suomi ja Lappi — Kaudet alkavat myöhemmin ja jäävät usein lyhyemmiksi. Pähkinäpensasta on pohjoisessa vähän; varhaiset havainnot ovat usein kaukokulkeumaa. Pujoa on pohjoisessa vähemmän kuin etelässä.

Pitoisuus: vähäinenkohtalainenrunsasTyhjä kohta tarkoittaa, että siitepölyä ei yleensä ole ilmassa kyseisenä kuukautena.

Siitepölykalenteri, Pohjois-Suomi ja Lappi. Kaudet alkavat myöhemmin ja jäävät usein lyhyemmiksi. Pähkinäpensasta on pohjoisessa vähän; varhaiset havainnot ovat usein kaukokulkeumaa. Pujoa on pohjoisessa vähemmän kuin etelässä. Jokaisessa solussa pitoisuus on merkitty sanalla, ei pelkällä värillä.
Kasvitamhelmaahuhtoukesheielosyylokmarjou
PähkinäpensasCorylusvähäinenvähäinenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
LeppäAlnusei yleensäei yleensävähäinenkohtalainenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
KoivuBetulaei yleensäei yleensäei yleensävähäinenkohtalainenrunsasvähäinenei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensä
HeinätPoaceaeei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäkohtalainenrunsaskohtalainenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensä
PujoArtemisiaei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensävähäinenkohtalainenvähäinenei yleensäei yleensäei yleensä
TuoksukkiAmbrosiaei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensäei yleensävähäinenvähäinenei yleensäei yleensä

Alueelliset erot etelästä Lappiin

Sama kasvi ei kuki koko maassa samaan aikaan. Turun yliopiston aerobiologinen yksikkö korostaa, että lepän kukinta voi alkaa lounaassa jo maaliskuun toisella viikolla, Oulun seudulla vasta huhtikuussa, ja että koivun kausi voi alkaa etelässä yli kuukautta ennen Pohjois-Lappia.

Etelä- ja Lounais-Suomi. Kausi aukeaa ensin. Leppä ja pähkinäpensas voivat näkyä jo varhain keväällä, ja koivun siitepöly voi olla runsasta jo huhti–toukokuussa.

Keski-Suomi. Kulku on usein etelää myöhempi mutta samansuuntainen: keväällä puut, kesällä heinät, loppukesällä pujo.

Pohjois-Suomi ja Lappi. Koivu kukkii myöhemmin, heinäkausi on lyhyempi, ja pujoa on vähemmän. Kun etelässä koivukausi on jo ohi, se voi pohjoisessa vasta alkaa.

Mitä tämä kalenteri on ja mitä se ei ole

Taulukot ovat oma kuukausittainen suuntamme, koottu julkisista kuvauksista tavanomaisesta kulusta. Asteet vähäinen, kohtalainen ja runsas kertovat, milloin tietty siitepöly yleensä ilmestyy, huipentuu ja väistyy. Tämä ei ole kopio virallisista kuvaajista eikä vuorokausipitoisuuksista, eikä se ole ennuste tietylle vuodelle.

Miten seurata siitepölyennustetta

Ajantasainen siitepölytilanne julkaistaan Norkko.fi-palvelussa, jossa voi tarkistaa oman alueen tilanteen. Tiedotuksen taustalla on Turun yliopiston aerobiologinen yksikkö. Kuukausittainen kalenteri ei korvaa kuluvan viikon lukemaa, koska sää ja kaukokulkeuma voivat siirtää kautta selvästi.

Viralliset sivut ja tiedotteet

Vinkkejä siitepölyallergiaan — ja mitä täällä ei ole

Kun pitoisuus on runsas, lyhennä ulkonaoloa, älä kuivata pyykkiä ulkona, käy suihkussa ja vaihda vaatteet sisään tultuasi, käytä autossa siitepölysuodatinta äläkä aja ikkunat auki, ja huuhtele nenä keittosuolaliuoksella.

Tämä sivu ei määrää lääkkeitä eikä korvaa lääkärikäyntiä. Hoidosta kannattaa sopia lääkärin tai apteekin kanssa.

Usein kysyttyä

Milloin siitepölykausi alkaa Suomessa?

Siitepölykausi alkaa Suomessa yleensä maalis–huhtikuussa, kun pähkinäpensas ja leppä kukkivat. Kaukokulkeuma Etelä-Skandinaviasta tai Keski-Euroopasta voi tuoda siitepölyä ilmaan jo tammi–helmikuussa, ennen kotimaista kukintaa. Kausi jatkuu tyypillisesti loppukesään tai alkusyksyyn.

Milloin koivu kukkii ja milloin koivun siitepöly on runsaimmillaan?

Koivun siitepölykausi ajoittuu Suomessa tyypillisesti huhti–kesäkuulle. Etelä- ja Keski-Suomessa runsaimmat pitoisuudet osuvat usein toukokuuhun. Pohjois-Suomessa ja Lapissa koivu kukkii myöhemmin, eikä kausi välttämättä ole alkanut vielä silloinkaan, kun etelässä se on jo hiipumassa. Tarkka ajankohta vaihtelee kevään lämmön mukaan.

Onko siitepölykausi sama koko maassa?

Ei. Suomi on pitkä maa, joten samat kasvit kukkivat eri aikaan. Turun seudulla lepän kukinta voi alkaa jo maaliskuun toisella viikolla, Oulun seudulla vasta huhtikuussa. Koivun siitepölykausi voi alkaa etelässä yli kuukautta aiemmin kuin Pohjois-Lapissa. Heinäkausi on pohjoisessa usein lyhyempi, ja pujoa on vähemmän pohjoisessa.

Mistä näen ajantasaisen siitepölyennusteen?

Ajantasainen siitepölytilanne ja siitepölyennuste julkaistaan Norkko.fi-palvelussa, jota ylläpitää Turun yliopiston aerobiologinen yksikkö. Tämä sivu antaa vain kuukausittaisen suunnan tavanomaisesta kaudesta. Yksittäisen viikon pitoisuudet voivat poiketa keskiarvosta sään, kaukokulkeuman ja paikallisen kukinnan takia.

Mitkä kasvit aiheuttavat eniten siitepölyoireita Suomessa?

Eniten siitepölyoireita aiheuttaa koivu. Kevään avaavat leppä ja pähkinäpensas. Keskikesällä kukkivat heinät, joista allergiaoireita voi tulla kymmenistä lajeista. Pujo alkaa tyypillisesti heinäkuun puolivälin jälkeen ja voi jatkua yöpakkasiin asti. Tuoksukkia esiintyy Suomessa lähinnä kaukokulkeumana loppukesällä ja syksyllä.

Mitä voin itse tehdä, kun siitepölyä on runsaasti?

Runsaan siitepölypitoisuuden päivinä kannattaa lyhentää oleskelua ulkona, olla kuivaamatta pyykkiä ulkona, käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet sisään tultua, käyttää autossa siitepölysuodatinta ja huuhdella nenä keittosuolaliuoksella. Tämä sivu ei ole lääkärin ohje; hoito kannattaa sopia lääkärin tai apteekin kanssa.

Onko tämä sivu virallinen siitepölytiedote?

Ei. Julkisettiedot.com on yksityinen tietopalvelu. Kalenteri on oma kuukausittainen suuntamme, joka on koottu julkisista lähteistä. Jos tiedoissa on eroja, sitovia ovat viralliset lähteet, ensisijaisesti Turun yliopiston aerobiologisen yksikön mittaukset ja Norkko.fi-palvelun tiedotteet.