Espoo

Espoo lukuina

Nähtävää: Espoo

• Espoon tuomiokirkko — Keskiaikaisen kivikirkon vanhoissa osissa näkyy maalauksia.^[5]
• Näyttelykeskus WeeGee — Tapiolan entisessä painotalossa toimii museoita.^[6]
• Nuuksion kansallispuisto — Metsiä, järviä ja merkittyjä retkeilyreittejä.^[4]
• Espoon rantaraitti — Rannikolla kulkevaa reittiä on noin 40 kilometriä.^[1]

Espoo ja sen kaupunkikeskukset

Uudenmaan Espoo kuuluu pääkaupunkiseutuun. Viisi kaupunkikeskusta ovat Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola. Kauklahti ja Kalajärvi ovat puolestaan paikalliskeskuksia. Asuinympäristö vaihtelee: keskusten lisäksi Espoossa on pientaloalueita ja maaseutumaista ympäristöä. Espoo ei rakennu yhden keskustan ympärille. Eri keskuksiin tutustuminen antaa kuvan siitä, kuinka laajalle asutus ja palvelut jakautuvat. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Espoon lisäksi Helsinki, Vantaa ja Kauniainen. Kaupungin eteläosassa on rannikkoa ja saaristoa, pohjoisessa taas Nuuksion kansallispuiston metsäalueita. Espoon karttapalvelussa voi tarkastella opaskartan ja ilmakuvien lisäksi palveluja, latuja ja luontopolkuja. Helsingin seudun liikenteen reittiopasta voi käyttää matkan suunnitteluun. Näin eri alueiden sijaintia ja niiden välisiä yhteyksiä voi tarkastella ennen liikkeelle lähtöä. [1] [9]

Kaupunkikeskusten rinnalla Kauklahti ja Kalajärvi ovat kaupungin määrittelemiä paikalliskeskuksia. Karttapalvelun ilmakuvat auttavat hahmottamaan rakennettujen alueiden ja luonnon sijoittumista. Samasta palvelusta voi tarkastella myös kaupungin opaskarttaa ja palveluja. Kun kohteet sijaitsevat eri puolilla Espoota, matkan suunnittelu helpottuu valitsemalla ensin kiinnostava keskus tai luontoalue ja tarkistamalla sen sijainti kartalta. Kaupungin eteläosaa luonnehtivat rannikko ja saaristo. [1]^[1][9]

Väestö ja kaupungin koko

Vuoden 2025 lopussa Espoossa asui 325 716 ihmistä. Kuntaliiton Tilastokeskuksen tietoihin perustuvassa vertailussa Espoo oli asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki Helsingin jälkeen. Espoon kaupungin tilaston mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2025 yhteensä 4 785 asukkaalla. Väestönkasvussa näkyvät sekä muutto että syntyneiden enemmyys: samana vuonna kokonaismuuttovoitto oli 3 332 henkeä ja luonnollinen väestönlisäys 1 616 henkeä. Tilastokeskus kokoaa väestöä ja yhteiskuntaa koskevia tietoja myös kielistä, ikäjakaumasta ja muuttoliikkeestä. Espoon väestötilastossa suuralueiden luvut kertovat siitä, ettei väestö jakaudu tasaisesti kaupungin alueelle. Suur-Leppävaaran väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 81 603 ja Suur-Espoonlahden 62 868. Suur-Tapiolan asukasluku oli 57 743 ja Suur-Matinkylän 49 672. Nämä luvut koskevat suuralueita, eivät pelkästään samannimisiä keskuksia. Kaupunki julkaisee myös kuukausittaisia ennakkotietoja, jotka voivat myöhemmin tarkentua. [2] [3] [9]

Espoon kaupungin tilastossa Suur-Leppävaara oli vuoden 2025 lopussa suuralueista väkirikkain. Sen jälkeen tulivat Suur-Espoonlahti ja Suur-Tapiola. Vanha-Espoon väkiluku oli 42 887, Suur-Kauklahden 13 512 ja Pohjois-Espoon 11 759. Kaupunki kokoaa tietoja väestörakenteesta ja väestönmuutoksista vuosittain. Samalla se julkaisee tietoja asuntokunnista ja perheistä sekä ennusteita tulevasta väestöstä. Ennakkotiedot ja ennusteet on hyvä erottaa vuoden lopun toteutuneesta asukasluvusta: ne kuvaavat eri asioita ja voivat muuttua uusien tietojen myötä. [3]^[2][3][9]

Espoon varhaiset vaiheet

Espoon varhaisimmat jäljet ihmisistä ovat kivikaudelta. Kaupungin aikajana ajoittaa ensimmäiset merkit vuoteen 7000 eaa. Varhaisin tunnettu kirjallinen maininta Espoo-nimisestä paikasta on vuodelta 1431. Seurakunnan historia auttaa seuraamaan keskiajan hallinnollisia muutoksia: Espoon väestö kuului aluksi Kirkkonummen emäseurakuntaan, ja Espoon seurakunta itsenäistyi vuonna 1458. Kaupungin aikajanassa kerrotaan myös Kuninkaantiestä, jonka historia ulottuu 1200-luvulle. Vuonna 1556 Ruotsin kuningas perusti Espooseen kuninkaankartanon. Sen perustamisen yhteydessä Mankbyn kylän asukkaat joutuivat muuttamaan, ja kylän paikka löydettiin arkeologisissa tutkimuksissa vuonna 2004. Vanhat kyläpaikat, kirkko ja tien historia antavat yhdessä näkökulman aikaan ennen nykyisiä kaupunkikeskuksia. Kaupungin ensimmäinen kunnallinen koulu, Lagstad folkskola, aloitti toimintansa vuonna 1873. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. [1] [5]

Kaupungin aikajanasta löytyvät myös arjen palvelujen ja teollisuuden vaiheita koskevat tiedot. Stensvikin tiilitehdas perustettiin vuonna 1861, ja Muuralaan valmistui Espoon ensimmäinen sairaala vuonna 1920. Myöhemmin Espoon museo perustettiin Glimsin tilalle. Kirkon ja seurakunnan aikaisempi historia puolestaan liittyy aikaan, jolloin alue kuului Kirkkonummen emäseurakuntaan. Kirkon ympäristö ja Kuninkaantie muistuttavat niistä yhteyksistä, joiden varrella Espoon vanhempi asutus ja hallinto kehittyivät. Vuonna 1958 espoolaiset päättivät viettää Espoon 500-vuotisjuhlaa. [1] [5]^[1][5]

Espoon tuomiokirkko

Keskiaikaisen Espoon tuomiokirkon rakenteissa näkyy sen pitkä rakennushistoria. Seurakuntien mukaan kirkon tarkkaa ikää on vaikea määrittää, mutta nykyisen tutkimustiedon perusteella sen valmistuminen ajoittuu 1480- ja 1490-luvuille. Ennen kivikirkkoa paikalla oli puukirkko. Kivikirkon keskiaikaisesta runkohuoneesta ovat jäljellä itä- ja länsiosat. Niissä on edelleen nähtävissä vanhoja maalauksia. Maalaukset kalkittiin vuonna 1791 ja palautettiin esiin korjauksen yhteydessä vuonna 1931. Kirkon muoto on muuttunut huomattavasti: rakennus muutettiin ristikirkoksi vuosina 1821 ja 1823, jolloin alkuperäisiä seiniä ja holveja purettiin. Nykyinen kellotapuli valmistui vuonna 1767. Sen alaosa on harmaakiveä ja yläosa puuta. Kirkkoa ympäröi historiallinen hautausmaa. Vuonna 2004 perustettu Espoon hiippakunta teki vanhasta Espoon kirkosta tuomiokirkon. Rakennus on sekä suomenkielisen tuomiokirkkoseurakunnan että ruotsinkielisen Esbo svenska församlingenin kotikirkko. [5]

Kirkon pihapiirissä huomio kiinnittyy myös erilliseen kellotapuliin. Sen kolmesta Tukholmassa valetusta kellosta suurin on vuodelta 1765. Keskimmäisessä ja pienimmässä kellossa on vuosiluku 1736. Kirkkoa korjattiin viimeksi vuosina 1981 ja 1982, jolloin alttaria siirrettiin lähemmäksi seurakuntalaisia ja puinen Kristus-veistos palautettiin kirkon keskeiselle paikalle. Samassa yhteydessä tehtiin arkeologisia tutkimuksia. Kirkon lähellä on seurakuntatalo, ja kaupungin hallinnollinen keskus sijaitsee joen vastakkaisella rannalla hieman kauempana. [5]^[5]

Kauppalasta kaupungiksi

Liikenteen, oppilaitosten ja asuinalueiden vaiheet kertovat Espoon kasvusta. Helsingin ja Turun välinen rautatie valmistui kaupungin aikajanan mukaan vuonna 1903. Jorvaksentie, myöhemmän Länsiväylän edeltäjä, valmistui vuonna 1937. Teknillinen korkeakoulu muutti Otaniemeen vuonna 1951, ja Tapiolan rakentaminen alkoi kaupungin aikajanan mukaan vuonna 1952. Nämä vaiheet ajoittuvat aikaan, jolloin Espoon maaseutumainen ympäristö muuttui vähitellen osaksi kasvavaa pääkaupunkiseutua. Kauppalaksi Espoo tuli vuonna 1963 ja kaupungiksi vuonna 1972. Otaniemessä sijaitsevat nykyisin Aalto-yliopiston kampus ja VTT, ja Keilaniemi tunnetaan kansainvälisten yritysten pääkonttoreista. Kaupungin strategiassa Otaniemen kampusaluetta halutaan kehittää lisäämällä palveluja ja asumista. Viiden keskuksen rakenne näkyy kaupungin tavassa suunnitella kasvua: strategiassa mainitaan kävelyympäristöjen laatu ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueet. Eri aikojen rakennettu ympäristö kertoo siten sekä vanhoista yhteyksistä että myöhemmästä kaupunkirakentamisesta. [1] [7]^[1][7]

WeeGee ja museot Tapiolassa

Tapiolassa sijaitseva Näyttelykeskus WeeGee esittelee taidetta, historiaa ja muotoilua. Sen museoihin kuuluvat EMMA eli Espoon modernin taiteen museo sekä KAMU Espoon kaupunginmuseo. Professori Aarno Ruusuvuori suunnitteli rakennuksen 1960-luvulla Weilin+Göösin painotaloksi. Myöhemmin rakennus uudistettiin näyttelykeskukseksi, joka avattiin vuonna 2006. Betonibrutalistinen talo on osa käyntikohteen historiaa: sen käyttötarkoitus muuttui painamisesta näyttelyihin. WeeGeen yhteydessä ovat myös Mauri Kunnas -maailma ja Futuro-talo. EMMA ja KAMU käsittelevät eri aiheita, joten samassa rakennuksessa voi tutustua sekä moderniin taiteeseen että paikalliseen historiaan. Näyttelyt ja tapahtumat vaihtuvat, joten ajankohtainen tarjonta kannattaa tarkistaa ennen vierailua. Espoon kaupungin aikajanan mukaan myös Espoon museo perustettiin Glimsin tilalle vuonna 1958. Museotoiminnan historia ulottuu siten WeeGeen avaamista kauemmas. [1] [6]

WeeGee-talossa itse rakennus on osa vierailun sisältöä. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema talo rakennettiin painotalon tarpeisiin, mutta myöhemmin se sai uuden tehtävän näyttelykeskuksena. EMMA kuvaa rakennuksen arkkitehtuuria betonibrutalistiseksi. Keskuksessa toimivat museot tarkastelevat eri aiheita: modernin taiteen lisäksi siellä käsitellään Espoon historiaa. Futuro-talo ja Mauri Kunnas -maailma täydentävät kokonaisuutta. Rakennuksen muutos painotalosta museoiden yhteiseksi paikaksi on yksi tapa tutustua Tapiolan rakennetun ympäristön historiaan. [6]^[1][6]

Rannikko ja ulkoilu

Kaupungin eteläosassa Espoo avautuu rannikolle ja saaristoon. Kaupungin mukaan rantaviivaa on 58 kilometriä ja rantaraittia noin 40 kilometriä. Espoossa on myös 165 saarta ja 95 järveä. Koko pinta-ala on 528 neliökilometriä, josta maata on 312 ja vettä 216 neliökilometriä. Rantareitti antaa mahdollisuuden tarkastella merellistä Espoota kävellen, kun taas sisämaan järvet tuovat maisemaan toisenlaista vesiluontoa. Kaupungin keskuspuistossa on polkuja ja latuja. Niitä sekä muita ulkoilureittejä voi etsiä kaupungin karttapalvelusta, jossa näkyvät myös luontopolut. Espoon strategiassa mainitaan meri, saaristo ja sisävedet osina paikallista luontoa sekä rantaraitin palvelujen kehittäminen. Rannikkoa ja pohjoisen metsiä ei tarvitse sovittaa samaan retkeen: kaupungin laajuuden vuoksi alueet muodostavat erillisiä kohteita. Reitin valinnassa auttaa kartta, josta näkee myös palveluiden sijainnin. [1] [7]^[1][7]

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuisto ulottuu Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueelle. Metsähallitus kertoo puiston vanhoista metsistä, kallioista ja järvistä. Niiden lomassa kulkee eripituisia merkittyjä reittejä. Kallioisen järviylängön luontoon kuuluvat metsien ohella niityt, suot ja pienvedet. Matalajärvi on tärkeä lintuvesi, jossa voi nähdä muuttolintuja keväällä ja syksyllä. Suomen luontokeskus Haltiassa voi tutustua koko Suomen luontoon. Puistossa on myös maastopyöräilyyn ja retkipyöräilyyn tarkoitettuja reittejä sekä esteettömiä reittejä ja rakenteita. Nuuksiossa voi ulkoilla ympäri vuoden, mutta vuodenajat vaikuttavat kulkuolosuhteisiin. Talvella reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, ja polut voivat olla liukkaita. Kesällä suosituilla reiteillä voi olla paljon kulkijoita, etenkin viikonloppuisin. Leiriytyminen on sallittua vain merkityillä telttailualueilla. Retkeä suunnitellessa on hyvä tutustua valittuun reittiin ja puiston ohjeisiin etukäteen. [4] [8]

Metsähallituksen vuodenaikakuvauksen mukaan keväällä Nuuksion metsissä voi seurata kasvillisuuden heräämistä ja kuulla sammakoita metsälammilla. Syksy tuo mukanaan marjastuksen ja sienestyksen sekä lyhenevät päivät. Talvella retkeily jatkuu, vaikka lumiolosuhteet vaihtelevat. Puiston polut sijaitsevat kallioisessa järvimaisemassa, joten reitin ja sään tarkistaminen kuuluu retken valmisteluun. Puistossa on useita taukopaikkoja, ja merkityt telttailualueet on osoitettu yöpymistä varten. Matalajärvellä puolestaan voi seurata muuttolintuja keväisin ja syksyisin. [4] [8]^[4][8]

Käytännön vierailu Espoossa

Espoon vierailukohteet sijaitsevat eri alueilla, joten matka kannattaa suunnitella niiden mukaan. Tapiolassa voi yhdistää näyttelykeskuksen ja kaupunkikeskustan, kun taas Nuuksioon lähtevä suuntaa pohjoisen metsiin. Rannikolla kulkee rantaraitti, ja keskuspuiston polut tarjoavat toisen vaihtoehdon ulkoilulle. Kaupungin karttapalvelusta voi katsoa kohteiden sijainnin sekä reittejä ja palveluja. Helsingin seudun liikenteen reittiopas auttaa matkan suunnittelussa. Nuuksiossa reittien pituudet ja olosuhteet vaihtelevat, joten retkeen on syytä valita sopivat jalkineet ja varusteet. Metsähallituksen mukaan erityisesti suosituilla reiteillä ja pysäköintialueilla voi kesällä olla vilkasta. Syksyllä iltojen pimetessä valaisin voi olla tarpeen, ja talvella polut saattavat olla liukkaita. Puistossa on useita taukopaikkoja ja merkittyjä telttailualueita. Luontokeskus Haltia tuo retkeen mahdollisuuden tutustua Suomen luontoon sisätiloissa. Kaupungin keskukset, rannikko ja metsät sijoittuvat laajalle alueelle, joten eri kohteiden sijainti on hyvä tarkistaa ennen lähtöä. [1] [4] [8]^[1][4][8]

Yritykset: Espoo

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 31 132 yritystä, joiden käynti- tai postiosoite on kunnan alueella (kuntanumero 049); niistä 31 056 on rekisterissä. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

• 68202 · Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta — 6 737
• 70200 · Liikkeenjohdon konsultointi — 3 273
• 62100 · Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus — 1 646
• 64990 · Muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) — 1 125
• 68203 · Muu kiinteistöjen vuokraus ja hallinta — 1 108
• 41000 · Veden puhdistus ja jakelu — 972

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

• Fin-RAS Oy · 3664418-2 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Kebi Expertise Oy · 3664399-9 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• EK-Holding Oy · 3664327-8 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Waterline Oy · 3664321-9 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Veroneuvonta Ilkka Lahti Oy · 3664315-5 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Haldrin Studios Oy · 3664277-7 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Vegas Invest Oy · 3664206-4 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• MTactics Oy · 3664153-9 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Gröndal Capital Ab · 3664093-1 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Fantsby Capital Ab · 3664092-3 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on ESPOO (31 053) →

Taajamat kunnan alueella

• Helsingin keskustaajama1 396 899
• Kolmiranta564
• Kunnarla284

Lähellä: Espoo

• Kauniainen4,1 km
• Kirkkonummi15,1 km
• Helsinki16,1 km
• Vantaa23,4 km
• Siuntio24,8 km
• Nurmijärvi29,8 km
• Vihti29,9 km
• Tuusula30,1 km

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Uudenmaan maakunta

• Helsinki684 018
• Vantaa251 269
• Porvoo51 737
• Hyvinkää47 031
• Järvenpää46 871
• Lohja45 687
• Nurmijärvi45 048
• Tuusula42 225
• Kirkkonummi41 635
• Kerava38 461
• Vihti28 799
• Raasepori27 036

Usein kysyttyä: Espoo

Lähteet

1. Information about Espoo · City of Espoo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
2. Väestö ja yhteiskunta · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
3. Väestö · Espoon kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
4. Nuuksion kansallispuisto · Metsähallitus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
5. Espoon tuomiokirkon historia · Espoon seurakunnat · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
6. Näyttelykeskus WeeGee · EMMA · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
7. The Espoo Story · City of Espoo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
8. Milloin vierailla Nuuksiossa · Metsähallitus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
9. Kuntien väestötiedot · Kuntaliitto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

• Tilastokeskus – StatFin
• Wikidata
• Wikipedia
• Yritykset: PRH:n avoin yritysaineisto (YTJ), CC BY 4.0.

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.