PRH:n avoimen yritysaineiston julkiset tiedot. Yksityiset elinkeinonharjoittajat eivät sisälly aineistoon.

Kunta · Uudenmaan maakunta

Vantaa

Vantaa on Suomen kunta (Uudenmaan maakunta, kuntanumero 092). Ruotsiksi Vanda. Väkiluku oli 251 269 vuonna 2024. Postinumero: 00120–01770. PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 19 807 yritystä, joiden osoite on kunnan alueella; niistä 19 747 on rekisterissä.

Lähteet: Tilastokeskus, Wikidata, PRH:n avoin yritysaineisto · tiedot 28. lokakuuta 2026.

Valokuva: Vantaa (Uudenmaan maakunta)
Valokuva: Vantaa (Uudenmaan maakunta) · Kuva: Ximonic (Simo Räsänen) · Lähde: Wikimedia Commons · CC BY 3.0 · kuvaa pienennetty, WebP-muoto

Vantaa on Uudenmaan maakunnan kaupunki, joka tunnetaan Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja tiedekeskus Heurekasta Tikkurilassa. Kaupungissa asui 252 956 ihmistä vuoden 2025 lopussa. Nähtävää on keskiaikaisesta Pyhän Laurin kirkosta Myyrmäen nykytaidemuseo Artsiin ja vanhan rautatieaseman historian museoon. Itä-Vantaan Kuusijärvellä voi saunoa ja ulkoilla, ja Sipoonkorven kansallispuisto tarjoaa metsäisiä retkikohteita.

Vantaa lukuina

Vantaa: perustiedot (092)
Kuntanumero092
TyyppiKunta
MaakuntaUudenmaan maakunta
Ruotsinkielinen nimiVanda
Väkiluku251 269 asukasta (2024)
Pinta-alaei tiedossa
Postinumero00120–01770
Koordinaatit (keskipiste)60.2944, 25.0403
Yritykset (PRH)19 807
WikidataQ127623

Nähtävää: Vantaa

  • Tiedekeskus Heureka — Tikkurilassa voi tutustua vuorovaikutteisiin näyttelyihin ja katsoa planetaarioelokuvia.[3]
  • Pyhän Laurin kirkko — Helsingin pitäjän kirkonkylässä on 1450-luvulla rakennettu harmaakivikirkko.[5]
  • Kuusijärven savusaunat — Uimarannan saunoilta voi jatkaa Sipoonkorven reiteille Sudentassu-siltaa pitkin.[7][13]
  • Suomen ilmailumuseo — Noin 70 lentokonetta on esillä näyttelyhalleissa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä.[4][12]

Vantaalle junalla ja lentoaseman kautta

Vantaan Tikkurilaan ja Myyrmäkeen pääsee kehäradan junilla, jotka yhdistävät myös lentoaseman Helsingin keskustaan. I- ja P-junat kiertävät kehärataa vastakkaisiin suuntiin. Helsingistä lähtevä I-juna kulkee ensin Tikkurilaan, sitten lentoasemalle ja Myyrmäen kautta takaisin Helsinkiin. P-juna tekee saman kierroksen toiseen suuntaan. Kummastakin kaupunginosasta on siis junayhteys lentoasemalle. Sopiva junasuunta riippuu siitä, missä vierailukohde sijaitsee ja mistä matka alkaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan väliä ajaa lisäksi bussi 600. [6]

Lentoaseman juna-asemalle kuljetaan suoraan terminaalin tulo- tai lähtöaulasta hissillä tai liukuportailla. Asema on terminaalin alla, joten erilliseen asemarakennukseen ei tarvitse siirtyä. Lentoasema sijaitsee HSL:n C-vyöhykkeellä ja Helsingin päärautatieasema A-vyöhykkeellä; niiden väliselle matkalle tarvitaan ABC-lippu. Muilla matkoilla lipun vyöhykkeet tarkistetaan määränpään mukaan. Vantaan kokonaispinta-ala on vuoden 2026 alun tietojen mukaan 240,34 neliökilometriä. Lentoaseman vieressä on Aviapoliksen työpaikka- ja yritysalue. Tikkurilan historian museo ja Myyrmäen Artsi puolestaan ovat junalla saavutettavia kulttuurikohteita. [6][8][9][10][6][8][9][10]

Vantaan vaiheet kivikaudelta kaupungiksi

Vantaan alueella asuttiin jo kivikaudella, kauan ennen kaupungiksi muuttumista vuonna 1974. Varhaista asutusta oli sekä Myyrmäen että Tikkurilan seudulla. Asuinpaikkoja on tutkittu arkeologisilla kaivauksilla muun muassa Jokiniemessä. Keskiajalla Ruotsista muuttanut väestö asettui alueelle, jota kutsuttiin Helsingaksi eli Helsingin pitäjäksi. Vanhin tunnettu kirjallinen maininta pitäjästä on vuodelta 1331: asiakirjan aiheena ovat piispankymmenykset. Vuonna 1351 laaditussa asiakirjassa taas myönnetään Padisen luostarille oikeus kalastaa lohta Vantaanjoessa. [8]

Hallintouudistuksessa vuonna 1865 Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Se muuttui Vantaan kauppalaksi vuonna 1972 ja kaupungiksi vuonna 1974. Rautatie oli avattu pitäjän läpi jo vuonna 1862, ja vuonna 1952 valmistui Seutulan lentokenttä, nykyinen Helsinki-Vantaa. Myöhemmin Helsinki-Martinlaakso-rata ja Kehä III tukivat uusien asuinalueiden rakentamista. Uudet asunnot ja hyvät liikenneyhteydet houkuttelivat Vantaalle runsaasti nuoria lapsiperheitä. Lähiöasunnon kaukolämpö, oma suihku ja sisävessa olivat monelle muuttajalle uusia mukavuuksia. Asumisen muutos näkyi näin myös kodin tavallisissa arjen tiloissa ja varusteissa. [1][1][8]

Pyhän Laurin kirkko Helsingin pitäjän kirkonkylässä

Pyhän Laurin kirkko on Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko, joka rakennettiin 1450-luvulla. Paikalla oli sitä ennen puukirkko. Sekä kylä että kivikirkko olivat olemassa jo ennen Helsingin perustamista vuonna 1550. Kirkon nykyasuun ovat vaikuttaneet myöhemmät korjaukset: 1890-luvun tulipalossa tuhoutuivat sen puurakenteet. Palon jälkeisestä korjaustyöstä vastasi arkkitehti Theodor Höijer. Kirkonkylä löytyy Tuusulanväylän ja Kehä III:n risteyksen tuntumasta. Keskiaikainen kirkollinen ympäristö sijaitsee siten aivan nykyisten suurten liikenneväylien läheisyydessä. [5]

Kirkossa voi nähdä Mariaa ja lasta, naispyhimystä sekä Pyhää Dominicusta esittäviä veistoksia. Sisätilojen yksityiskohtiin kuuluvat myös lasimaalaus ja kattokruunut, joista vanhin ajoittuu 1600-luvun puoliväliin. Kirkkosalissa on tilaa 500 hengelle ja uruissa 37 äänikertaa. Kirkollisten tilaisuuksien ohella rakennuksessa järjestetään konsertteja ja opastuksia. Liikkumisen kannalta on hyvä huomata pääsisäänkäynnin matalat kynnykset ja se, ettei parvelle pääse esteettömästi. Muissa tiloissa on esteettömiä kulkuyhteyksiä, mutta vierailun reitti kannattaa suunnitella omien liikkumistarpeiden perusteella. [5][5]

Heurekassa tiedettä tutkitaan kokeilemalla

Tiedekeskus Heurekassa Tikkurilassa tiedettä lähestytään vuorovaikutteisten näyttelyiden, tiedeohjelmien ja planetaarioelokuvien kautta. Keskuksessa järjestetään myös tapahtumia. Tarkoituksena on kannustaa uteliaisuuteen ja tehdä tieteestä helposti lähestyttävää. Heurekan taustalla olivat Helsingin yliopisto ja tieteilijät, jotka tutustuivat tiedekeskuksiin ulkomailla. Hankkeen sysäsi liikkeelle Säätytalolla Helsingissä vuonna 1982 pidetty Fysiikka 82 -näyttely. Tiedekeskusprojekti perustettiin saman vuoden syksynä, ja sen alkuvaihetta tukivat Suomen Akatemia, opetusministeriö sekä säätiöt. Nykyisin Heurekassa vierailee keskimäärin noin 300 000 kävijää vuodessa. Näyttelyitä ja tiedeaiheista ohjelmaa on ympäri vuoden. [3]

Vantaa tarjoutui vuonna 1984 keskuksen isäntäkaupungiksi ja osoitti rakennuspaikan Tikkurilan eteläpuolelta. Seuraavana vuonna järjestetystä, vuoden 1985 arkkitehtikilpailusta valittiin toteutukseen Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus. Ehdotuksen nimi Heureka siirtyi tiedekeskuksen nimeksi. Yleisö pääsi keskukseen ensimmäisen kerran 28. huhtikuuta 1989. Alkuperäisessä rakennuksessa oli noin 8 200 neliömetriä kokonaispinta-alaa, josta näyttelytilaa oli noin 2 500 neliömetriä. Toiminnasta huolehtii yleishyödyllinen Tiedekeskussäätiö. Sen taustayhteisöissä on yliopistoja sekä Vantaan kaupunki, ja näyttelytoimintaa täydentävät keskuksen ohjelmat ja tapahtumat. [3][3]

Tikkurilan asemarakennus historian museona

Vantaan historian museon rakennus on Tikkurilan vanha punatiilinen rautatieasema, joka valmistui vuonna 1862. Carl Albert Edelfelt suunnitteli aseman Suomen ensimmäisen rautatien väliasemaksi. Tiilestä rakennettiin sen lisäksi vain pääteasemat Helsinkiin ja Hämeenlinnaan. Helsingin alkuperäinen asema purettiin myöhemmin, ja Hämeenlinnan asema tuhoutui tulipalossa. Tikkurilan tiiliasema on säilynyt museokäytössä. Rautatien varhaisvaiheita voi siis tarkastella jo rakennusta katsomalla, kun taas museon näyttelyt käsittelevät Vantaan historiaa ja alueen kulttuuriperintöä. [8]

Ensimmäinen museonäyttely asemalla avattiin vuonna 1990, vaikka paikallismuseota koskevia suunnitelmia oli tehty jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Näyttelyiden järjestämisen lisäksi kaupunginmuseo kerää, säilyttää ja tutkii kulttuuriperintöä. Sen toinen museokohde on Håkansbölen kartanomuseo Hakunilassa. Vanhan aseman näyttelytilat jakautuvat kahteen kerrokseen, ja kerrosten välillä on hissi. Kokonaan esteetön rakennus ei silti ole: oviaukoissa on kynnyksiä ja ulko-ovi on raskas avata. Historiasta kiinnostuneen museokierrosta voi jatkaa myös nykytaiteen pariin Myyrmäen Artsiin, joka tarjoaa toisenlaisen näkökulman Vantaan kulttuurikohteisiin. [8][10][8][10]

Lentokoneita Suomen ilmailumuseon halleissa

Suomen ilmailumuseossa tutustutaan matkustus-, harrastus- ja sotilasilmailuun Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä. Finavia arvioi kävelymatkan terminaalista noin 15 minuutiksi. Kahteen suureen näyttelyhalliin on sijoitettu noin 70 lentokonetta. Koneiden ohella esillä on moottoreita ja potkureita sekä mittareita ja pienoismalleja, joten näyttelyssä voi tarkastella myös lentämiseen tarvittavaa tekniikkaa lähempää. Ylhäällä hallitilassa on alkeisliitokoneita ja purjelentokoneita. Ilmailun vaiheista kertovat tietotaulut taustoittavat nähtäviä koneita ja niiden aikakausia sekä auttavat seuraamaan lentokoneiden ja tekniikan kehitystä. [4][12]

Convair Metropolitan -matkustajakoneen runkoon pääsee sisälle, ja etuosan matkustamon penkeille voi istuutua. Vuonna 1922 rakennettu Hansa-meritoimintakone on perusnäyttelyn vanhempaa kalustoa ja vanhin säilynyt Suomessa rakennettu lentokone. Saab Draken vie puolestaan suihkuhävittäjien aikakauteen. Välihallissa voi kokeilla Draken-simulaattoria. Erillisessä Simulaattorimaailmassa järjestetään kouluttajan ohjaamia lentoelämyksiä, jotka varataan etukäteen. Viileällä säällä museossa tarvitaan ulkovaatteita, sillä näyttelyhalleja ei lämmitetä. Omatoimisen kierroksen tueksi on saatavilla ääniopastus, ja museossa järjestetään myös opastettuja kierroksia ilmailuhistorian ja kokoelman pariin. [12][4][12]

Nykytaidetta Myyrmäen Artsissa

Vantaan taidemuseo Artsi esittelee Myyrmäessä nykytaidetta, ja katutaide kuuluu sen erikoisaloihin. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi esillä on teoksia kaupungin taidekokoelmasta. Museo on Myyrmäkitalossa, aivan Myyrmäen värikkään juna-aseman vieressä. Paalutorin puolella oleva oma sisäänkäynti jää asemasta katsottuna rakennuksen vastakkaiselle sivulle. Toinen reitti museoon kulkee Myyrmäkitalon aulan kautta. Aseman läheisyyden ansiosta näyttelyvierailuun ei tarvita pitkää jatkomatkaa junalta. HSL:n vyöhykejaossa Myyrmäki sijaitsee B-vyöhykkeellä, mikä on hyvä huomioida matkalippua valittaessa. [10]

Artsin näyttelytiloissa voi liikkua esteettömästi. Esteetön kulkureitti tulee Myyrmäkitalon pääsisäänkäynnin ja aulan kautta, ja pääovet avautuvat automaattisesti. Museon oman oven avaamiseen saatetaan tarvita apua. Rakennuksessa on hissi sekä esteetön wc, ja vierailun ajaksi voi lainata rollaattorin. Myös avustavat koirat saavat tulla museoon. Ryhmäopastuksia sovitetaan kävijöiden tarpeisiin, ja kuvailutulkattavat näyttelykierrokset ovat mahdollisia. Toiveista kannattaa sopia museon kanssa etukäteen. Esteettömiä pysäköintipaikkoja ei ole Myyrmäkitalon vieressä; lähimmät sijaitsevat Myyrmannin kauppakeskuksen pysäköintihallissa. Autolla saapuvan on siksi otettava huomioon siirtyminen pysäköintipaikalta museolle. [10][10]

Saunomista ja ulkoilua Kuusijärvellä

Kuusijärvellä Itä-Vantaalla voi ulkoilla, uida ja käydä savusaunassa saman virkistysalueen sisällä. Savusaunat pukutiloineen sijaitsevat uimarannan luona. Havu-savusauna on esteetön, ja Kaarna-rakennuksessa on esteettömät puku- ja pesutilat. Saunat ovat sekasaunoja, joten niissä käytetään uima-asua. Kuusijärveltä voi jatkaa myös Sipoonkorven kansallispuiston metsiin. Alueita yhdistää Sudentassu-silta, jota pitkin ulkoilija siirtyy kansallispuiston reiteille. Järven rannan palvelut ja metsäretken lähtöpaikka ovat näin osa samaa virkistyskokonaisuutta, jossa retken voi yhdistää saunomiseen ja uimiseen. [7]

Helsingin maalaiskunta osti alueen vuonna 1966. Ulkoilumaja rakennettiin vuonna 1979, ensimmäinen savusauna vuonna 2002 ja Sudentassu-silta vuonna 2019. Vuonna 2025 valmistuivat kaksi uutta savusaunaa ja erillinen puku- ja pesutilarakennus. Rakennusten kasvikatot auttavat vähentämään hulevesien päätymistä järveen. Kuusijärven ympärillä on lehtoja ja avosuota, mutta myös kallioketoa sekä tervaleppäkorpea. Koilliskulman puroalue on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Maaston kulumista pyritään rajoittamaan opasteilla, jotka ohjaavat liikkumista ja ehkäisevät ylimääräisten polkujen syntymistä. Tavoitteena on säilyttää ympäristöä myös virkistyskäyttöä varten. [13][7][13]

Sipoonkorven kansallispuiston vaihteleva luonto

Sipoonkorven kansallispuisto on Vantaan, Helsingin ja Sipoon alueille ulottuva metsien, kallioiden ja soiden suojelualue. Se perustettiin vuonna 2011. Kallioiden laella kasvaa valoisia mäntymetsiä, ja purolaaksoissa maisema vaihtuu varjoisiksi kuusikoiksi. Matalammille paikoille on syntynyt korpia, rämeitä ja avosoita. Metsien lomassa avautuu myös peltomaisemaa. Alueen vesiin kuuluvat Vantaan rajalla sijaitseva Gumböle träsk -metsälampi ja Bisajärvi. Kansallispuiston reiteille pääsee Kuusijärveltä siltaa pitkin. Muita lähtöpaikkoja ovat esimerkiksi Tasakalliontie ja Kalkkiuunintie, joilta voi myös aloittaa tutustumisen puiston luontoon. [11]

Sipoonkorvessa elää hirviä ja valkohäntäkauriita sekä ilveksiä. Linnustoon kuuluvat metso, teeri ja pyy; metsät sopivat myös huuhkajalle ja kanahaukalle. Kehrääjiä pesii kallioiden männiköissä. Kansallispuistoon kuuluu vuonna 2002 rauhoitettu Flatberget, jonka laakea kallionlaki nousee 58 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alueella on yli 100-vuotiaita mäntyjä. Rinteitä alas siirryttäessä metsä muuttuu kuusivaltaiseksi ja alempana lehtomaiseksi. Kallioilla kasvillisuus on niukkaa jäkälä- ja sammalpeitettä. Kangasmetsissä tavataan mustikkaa, kangasmaitikkaa ja kevätpiippoa, ja kansallispuistosta on havaintoja myös uhanalaisista hyönteisistä sekä sammalista. [11][11]

Vantaan asukkaat, kielet ja suuralueet

Vantaan asukasluku oli vuoden 2025 lopussa 252 956 kaupungin julkaisemissa Tilastokeskuksen tiedoissa. Suomenkielisiä oli 68,0 prosenttia asukkaista, ruotsinkielisiä 2,1 prosenttia ja vieraskielisiä 29,9 prosenttia. Kaupungissa käytetään yli 120 äidinkieltä. Vantaan nimikkokasviksi on valittu metsäorvokki ja nimikkoeläimeksi lohi. Koko kaupungin asukasmäärä käsittää keskenään erikokoisia kaupunginosia ja suuralueita. Tilastoja lukiessa on siksi tarpeen katsoa, koskeeko luku Vantaata kokonaisuutena, jotakin sen suuraluetta vai saman nimistä kaupunginosaa. Näiden alueiden väestömääriä ei voi käyttää toistensa vastineina. [2][9]

Vuoden 2024 lopussa suuralueista väkirikkain oli Myyrmäki, jossa oli 61 800 asukasta. Tikkurilan suuralueen väkiluku oli 49 750 ja Kivistön 19 050. Kivistön suuralue kasvoi tuona vuonna suhteellisesti eniten. Asukasmäärän lisäys oli kuitenkin suurin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Kaupunginosista Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Kivistö ja Pakkala ylittivät 10 000 asukkaan rajan. Helsingin pitäjän kirkonkylässä asui puolestaan alle 300 ihmistä. Vanha kirkollinen keskus on siis väestöltään pieni kaupunginosa verrattuna raideliikenteen yhteyteen rakentuneisiin suuriin asuinalueisiin. [2][2][9]

Yritykset: Vantaa

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 19 807 yritystä, joiden käynti- tai postiosoite on kunnan alueella (kuntanumero 092); niistä 19 747 on rekisterissä. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on VANTAA (19 806) →

Taajamat kunnan alueella

Lähellä: Vantaa

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Uudenmaan maakunta

Usein kysyttyä: Vantaa

Mitä Vantaalla kannattaa nähdä?

Vantaalla voi tutustua Heurekaan, Pyhän Laurin kirkkoon, Suomen ilmailumuseoon ja Vantaan taidemuseo Artsiin. Luontokohteita ovat Kuusijärvi ja Sipoonkorven kansallispuisto.[3][4][5][7][10][11]

Mikä on Vantaan asukasluku?

Vantaan asukasluku oli 252 956 päivänä 31.12.2025. Tieto on kaupungin julkaisemasta Tilastokeskuksen väestötilastosta.[9]

Minä vuonna Vantaasta tuli kaupunki?

Vantaa sai kaupungin aseman vuonna 1974. Aikaisempi Helsingin maalaiskunta oli muuttunut Vantaan kauppalaksi vuonna 1972.[1][8]

Missä Helsinki-Vantaan lentoaseman juna-asema on?

Juna-asema on terminaalin alla, ja asemalle kuljetaan hissillä tai liukuportailla. I- ja P-junilla pääsee lentoasemalta Tikkurilaan, Myyrmäkeen ja Helsinkiin.[6]

Voiko Kuusijärveltä kävellä Sipoonkorpeen?

Kuusijärveltä on kävely-yhteys Sipoonkorven kansallispuiston reiteille Sudentassu-sillan kautta. Silta yhdistää ulkoilualueen kansallispuistoon.[7][13]

Lähteet

  1. Vantaa ennen: Näin 50-vuotias kaupunki aikuistui · Vantaan kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  2. Väestön määrä ja kehitys (2024) · Vantaan kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  3. Heurekan toiminta ja historia · Tiedekeskus Heureka · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  4. Suomen ilmailumuseo lentoaseman läheisyydessä · Finavia · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  5. Pyhän Laurin kirkko · Visit Vantaa · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  6. Lentokenttäjuna · Helsingin seudun liikenne · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  7. Kuusijärven saunat · Vantaan kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  8. Kaupunginmuseo ja Vantaan pitkä historia lyhyesti · Vantaan kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  9. Vantaa lyhyesti · Vantaan kaupunki, Tilastokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen tiedot · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  10. Vantaan taidemuseo Artsi · Visit Vantaa · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  11. Sipoonkorven kansallispuisto · Vantaan kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  12. Suomen ilmailumuseon näyttelyt · Suomen ilmailumuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  13. Kuusijärven virkistysalueen kehitys · Vantaan kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.