Helsinki

Helsinki lukuina

Nähtävää: Helsinki

• Suomenlinna — Vuonna 1748 aloitettu merilinnoitus, jonka rakenteet sijoitettiin kallioisten saarten maaston mukaan.^[4]
• Sederholmin talo — Vuoden 1757 kauppiastalo Senaatintorin kulmalla kuuluu Helsingin kaupunginmuseoon.^[10]
• Keskustakirjasto Oodi — Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelemassa kirjastossa toimii myös elokuvateatteri Kino Regina.^[6][7]
• Keskuspuisto — Töölönlahdelta Haltialaan ulottuva ulkoilualue sisältää metsiä, niittyjä ja maisemapeltoja.^[8]

Helsinki kuntana ja kaupunkiympäristönä

Helsinki on Uudenmaan maakuntaan kuuluva kunta, ruotsinkieliseltä nimeltään Helsingfors. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa oli 684 018 asukasta 31.12.2024. Koko kunnan tunnus StatFin-taulukossa on KU091, ja sen sisäiset taajama-alueet erotellaan omiksi luokikseen. Helsingin keskustaajama puolestaan on kuntarajat ylittävä tilastoalue, jonka rajaus perustuu asutuksen ja rakennusten tiheyteen. Kunnan väkilukuun lasketaan myös sen taajamien ulkopuolella asuvat helsinkiläiset. [1][9]

Nykyinen keskusta rakennettiin Vironniemelle, joka oli alun perin lähes saari. Maayhteys kulki Kluuvin ja Kaupunginlahden välisen kannaksen kautta. Mereltä kaupunkia suojasivat Kruunuvuorenselän saaret ja kapeat salmet. Pääkaupungin rakentaminen vaati kallioiden louhimista ja pehmeän maapohjan vahvistamista. Meri helpotti raskaiden rakennustarvikkeiden kuljetusta mutta kavensi laajenemiseen käytettävissä olevaa aluetta. Keskustan ulkopuolella Helsingissä on myös metsäisiä ulkoilualueita. Keskuspuisto jatkuu kaupungin pohjoisrajalle Haltialaan. [3][8]

Punavuoren ja Jätkäsaaren sataman seuduille asettui myöhemmin kalastajia, satamatyöläisiä ja muuta työväestöä. Ulommat rannat täyttyivät kalamajoista, joita näkyi yhä viime vuosisadan alun valokuvissa. Myös Pitkänsillan pohjoispuolelle kasvoi työväenkaupunginosa. [3]^[1][9][3][8]

Helsingin perustaminen Vantaanjoen suulle

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 Vantaanjoen suulle, Koskelan kylän maille nykyiseen Vanhaankaupunkiin. Ruotsin kruunu tavoitteli Itämeren kauppaa ja halusi kilpailla Tallinnan kanssa idänkaupasta. Helsinkiin määrättiin muuttamaan porvareita Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta. Kaupunkiin asettui myös ulkomaisia kauppiaita sekä lähiseutujen käsityöläisiä ja talonpoikia. Ennen paikan valintaa harkittiin Santahaminaa. Laivojen olisi ollut helpompi saapua saarelle, mutta maayhteyden puuttuminen olisi vaikeuttanut kaupankäyntiä. Kuninkaan luottomies Erik Fleming puolsi Vantaanjoen suuta. Kruunun kauppapoliittiset tavoitteet jäivät uuden kaupungin alkuvaiheissa toteutumatta. [2]

Noin 800 asukkaan puukaupunki rakennettiin merenlahden rannalle noin 800 x 200 metrin alueelle. Kirkko oli Kellomäellä, sataman vieressä taas tori ja raatihuone. Koulu toimi Helsingissä sen perustamisesta lähtien. Läheiseen saareen noussut kuninkaankartano oli sotilaallisiin tarpeisiin varustettu maatila. Sotaväkeä alettiin koota vuonna 1554, ja myöhemmät sodat toivat kaupunkiin lisää joukkojen ja tarvikkeiden kuljetuksia. Myös porvarien laivoja otettiin armeijan käyttöön. Ensimmäisen Helsingin paikka on Vanhassakaupungissa, nykyisen ydinkeskustan ulkopuolella. Vuonna 1640 kaupunki siirrettiin Vironniemelle, nykyisten Kauppatorin ja Kruununhaan alueelle. [2][3]^[2][3]

Pääkaupungin keskusta ja Senaatintori

Helsingistä tuli autonomisen Suomen pääkaupunki vuonna 1812, mikä vauhditti uuden hallintokeskustan rakentamista. Vuoden 1808 tulipalossa oli tuhoutunut neljäsosa kaupungin rakennuksista. Johan Albrecht Ehrenströmin uudessa asemakaavassa varattiin paikat hallinto- ja edustusrakennuksille sekä keisarilliselle palatsille puistoineen. Tavoitteena oli Pietarin arkkitehtuuria seuraava kaupunki. Katuja levennettiin empiretyylin tarpeisiin ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Töitä johti uudelleenrakentamiskomitea, jonka jälkeen rakentamista ohjasi vuonna 1811 perustettu intendentinkonttori. Keskustassa rakentamista valvottiin tarkasti, kun taas laidoilla ihmiset rakensivat omin päin. Katajanokan lounaisosan Kalastajanmäellä hökkeleiden rakennusaineena käytettiin merestä nostettua hylkytavaraa. [3]

Senaatintorin rakennukset valmistuivat vähitellen: keisarillinen senaatti vuonna 1822, yliopiston päärakennus vuonna 1832 ja kirjasto vuonna 1844. Nikolainkirkko, nykyinen Helsingin tuomiokirkko, valmistui vuonna 1852. Keisarin palatsia varten ostettiin Heidenstrauchin talo, nykyinen Presidentinlinna. Senaatin arkisto siirrettiin Turusta aluksi Etholénin taloon Unioninkadun ja Etelä-Esplanadin kulmaan. Myöhemmin arkisto muutti Rauhankadulle. [3]^[3]

Esplanadi ja entisen Kluuvinlahden jäljet

Helsingin keskustan katujen linjauksissa näkyvät aiemmat rantaviivat ja myöhemmät täytöt. Aleksanterinkadun kohdalla oli vanha pääkatu Storgatan, ja suunnilleen Pohjoisesplanadin linjaa seurasi rantakatu Strandgatan. Uuden asemakaavan Läntinen Kirkkokatu on nykyinen Unioninkatu. Aleksanteri I saapui sitä pitkin Helsinkiin vuonna 1819. Bulevardin suunta seurasi köydenpunontarataa, joka siirrettiin rakentamisen tieltä etelämmäksi. Uuden sijainnin mukaan nimettiin myöhemmin Ratakatu. Rauhankadun ja Mariankadun paikalla kulkivat suoperäisen alueen läpi Stora ja Lilla Kärrgatan. [3]

Esplanadin alueelle kaavailtiin kanavaa Suomenlahdelta Kluuviin. Hankkeesta luovuttiin, ja laidunniitty istutettiin aidatuksi puistoksi. Kluuvinlahden täytön jäljiltä Rautatientorin, Ateneumin ja Aleksanterinkadun ympäristössä on paalutettua täyttömaata. Entinen rantatörmä erottuu yhä Yliopistonkadun ja Vuorikadun risteyksessä. Satamarantojen laiturointi eteni Ullanlinnasta Katajanokan ympäri kohti Siltasaarta. Vuonna 1765 valmistunut vanha pakkahuone on muihin rakennuksiin nähden vinossa. Se kuului suunnitelmaan, jossa Helsinki oli määrä ympäröidä kivirakennuksilla, mutta suunnitelma jäi muuten toteutumatta. Mikonkadun heikkoa maapohjaa vahvistettiin tukeilla. Kluuvin täyttömaa ei ole kaikkialla kestänyt rakennusten painoa. [3]^[3]

Suomenlinnan linnoitus ja kuivatelakka

Suomenlinnan rakennustyöt alkoivat Augustin Ehrensvärdin johdolla vuonna 1748. Linnoitus sai vuonna 1750 nimen Sveaborg, suomeksi Viapori. Aluksi myös mannerta oli määrä linnoittaa, mutta voimavarat keskitettiin saarille. Työmaalla oli sotilaita, käsityöläisiä ja vankeja. Linnoitus jäi kokonaisuutena keskeneräiseksi, ja Pommerin sota keskeytti rakentamisen. Saarille syntyi sotilaiden ja siviilien asuttama yhdyskunta. Ensimmäiset varustukset nousivat Kustaanmiekkaan ja Särkkään. Päälinnoituksen muodostivat Susisaari ja Iso Mustasaari, joita ulommat linnoitteet suojasivat ja joiden edustalla ne sulkivat salmia. Kallioihin sovitettujen bastionien muoto ja koko vaihtelivat maaston mukaan. [4]

Susisaaren kuivatelakan rakentaminen aloitettiin vuonna 1751. Pääsaaren ja pienempien saarten väliin muodostunut suojainen allas erotettiin merestä padoilla. Ensin tehtiin suurta kaleeriallasta. Sen länsipuolella pienemmän laivatelakan työt alkoivat vuonna 1756. Daniel Thunbergin suunnittelema tuulimylly pumppasi vettä, sahasi lautoja ja jauhoi jauhoja. Telakalla rakennettiin saaristolaivaston aluksia, jotka myös talvehtivat linnoituksen suojissa. Varustukset puolustivat telakkaa ja hallitsivat sisääntuloväyliä. Suomen sodassa vuonna 1808 Viapori antautui venäläisille. Susisaaren Linnanpiha on edelleen linnoituksen keskusaukio. Rakennustöihin tuodut sotilaat asuivat ahtaasti ja palasivat talveksi kotiseuduilleen. Upseerit järjestivät tanssiaisia ja kutsuja, vaikka linnoituksen talvet olivat karuja. [4]^[4]

Sederholmin talo ja kaupunginmuseo

Vuonna 1757 rakennettu Sederholmin talo on Helsingin vanhin säilynyt kivitalo. Kauppias Johan Sederholmin rakennuttama talo Senaatintorin kulmalla kuuluu Helsingin kaupunginmuseoon. Se on säilynyt empirekeskustaa edeltäneestä kauppakaupungista. Johanin tukholmalaissyntyinen isä Erik Sederholm päätyi monien vaiheiden jälkeen Helsinkiin vuonna 1722 ja ryhtyi meritullin tarkastajaksi. Johan syntyi samana vuonna ja vaurastui myöhemmin kauppiaana. Helsingin porvaristolle tuloja toi Suomenlinnan rakennus- ja telakkatyömaiden tarvikekauppa. Työmaille toimitettiin rakennusaineiden lisäksi elintarvikkeita. [4][10]

Sederholmin talossa on Lasten kaupunki, ja kaupunginmuseon tilat jatkuvat naapuritaloihin. Puodissa leikitään kaupankäyntiä, teatterissa on käsinukkeja ja koululuokassa voi kokeilla vanhoja kirjoitusvälineitä. Kansakoululuokka kuvaa 1930-lukua. Mummolassa tutustutaan 1970-luvun arkeen esineiden ja televisio-ohjelmien kautta. Pienimmille lapsille on merellinen leikki-, luku- ja leponurkkaus. Lastenvaunuja varten sisäpihalla on katos, jonne pääsee Aleksanterinkadun porttikongista. Vaunuilla ei mahdu Lasten kaupungin tiloihin. Alakerran eväidensyöntitilassa on mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen. [10][12]^[4][10][12]

Keskustakirjasto Oodin tilat ja toiminta

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema keskustakirjasto Oodi avattiin 5. joulukuuta 2018. Se oli satavuotislahja itsenäiselle Suomelle. Kaupunkilaiset osallistuivat kirjaston suunnitteluun. Lainaamisen ohella toimintaan kuuluu kirjallisuusohjelmaa, ja vuonna 2022 Oodi alkoi järjestää vuotuista Kirjajuhlat-tapahtumaa. Oodi kehittää myös Suomen yleisten kirjastojen palveluja. Toimivia kokeiluja voidaan ottaa käyttöön muissa Helsingin kirjastoissa ja muualla maassa. Henkilökunta työskentelee itseohjautuvissa tiimeissä, joissa palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeita kuunnellen. [6]

Kaupunkiverstaalla opitaan taitoja tekemällä ja kokeilemalla yhdessä. Oodissa ovat myös nuorisotila, leikkipuisto Loru ja EU-tietoa välittävä EU@Oodi. Kirjallisuusohjelman paikkoihin kuuluu kolmannen kerroksen Kirjataivas. Kirjaston yhteistyökumppaneita ovat kirjallisuus- ja kulttuurialan toimijat sekä kansalaisjärjestöt. Samassa talossa toimii elokuvateatteri Kino Regina. [6][7]

Studioissa voi harjoitella musiikkia ja äänittää puhetta tai kuvata valokuvia ja videoita. Varaus tehdään etukäteen kaupungin Varaamo-palvelussa. Siellä ovat myös tiedot varustelusta ja käyttöehdoista. Studioon tullessa tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus sekä kirjastokortti, jossa on lainausoikeus. Kortilla voi lainata tilaan soittimia tai kuvausvälineitä. Akustisten soitinten studiossa on piano, ja sinne saa lainaksi konserttikanteleen. Puheäänitysstudio soveltuu esimerkiksi podcastien tekemiseen. Äänitysstudion opastetun vuoron alussa studio-opastaja neuvoo laitteiden käytössä. Kokeneet käyttäjät voivat varata omatoimivuoron. [13]^[6][7][13]

Kino Regina ja elokuva-arkiston esitykset

Oodin Kino Regina on Taide- ja kulttuuriviraston elokuvateatteri, jossa esitetään elokuvahistorian klassikoita ja nykyelokuvaa, myös taide- ja vaihtoehtoelokuvia. Virasto aloitti toimintansa 1.1.2026 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Taiteen edistämiskeskuksen yhdistyttyä. Esitystoiminnan perustana ovat viraston oman elokuva-arkiston kokoelmat ja kansainvälinen yhteistyö muiden arkistojen sekä elokuvalevitystoimistojen kanssa. Suomessa kumppaneita ovat elokuvafestivaalit ja muut kulttuuritoimijat. Virasto säilyttää elokuviin sekä radio- ja televisio-ohjelmiin liittyviä aineistoja, tukee niiden tutkimusta ja edistää audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta. [7][11]

Kino Reginan konehuone suunniteltiin elokuva-arkiston esitystoimintaa varten. Siellä on digitaalinen kuva- ja äänitekniikka sekä laitteet perinteisten filmikopioiden näyttämiseen. Myös 70-milliset filmit ja cinemascope-elokuvat voidaan esittää formaatin edellyttämällä tavalla. Taide- ja kulttuuriviraston kouluille ja oppilaitoksille kuratoimissa näytöksissä vierailee vuosittain noin 8000 päiväkotilaista, koululaista ja opiskelijaa. Verkossa virasto tarjoaa Elokuvapolku- ja Elävä muisti -aineistoja koulujen elokuva-, media- ja kulttuurikasvatukseen. Niiden käyttö opetuksessa ei vaadi käyntiä teatterissa. [7]^[7][11]

Keskuspuiston metsä ja ulkoilureitit

Noin 10 kilometrin pituinen Keskuspuisto ulottuu Töölönlahdelta Haltialaan. Pohjoisessa siihen kuuluvat Haltialan ja Paloheinän ulkoilualueet, etelämpänä Maunula, Pirkkola, Ruskeasuo ja Laakso. Eteläisin osa on puistomaista kaupunkiympäristöä. Muualla reitit kulkevat laajojen metsien, niittyjen ja maisemapeltojen lomitse. Metsille ovat tyypillisiä varttuneet kuusivaltaiset sekametsät. Puiston pääreitti kulkee etelästä pohjoiseen. Risteyksissä on viittoja, ja ulkoilumajojen yhteydessä olevista kartoista näkee kulkuyhteydet ja etäisyydet. Puuston ikä vaihtelee yleensä 60 ja 100 vuoden välillä; monissa metsissä kasvaa eri-ikäisiä puita. Vanhimmat kuusi- ja rauduskoivuvaltaiset metsät ovat saavuttaneet 100 ja 120 vuoden välisen iän. Niiden kunto on paikoin heikentynyt, ja alueella on havaittu pienialaisia hyönteistuhoja. Metsien tilaa seurataan, jotta tuhot eivät laajenisi. [8]

Bertel Jungin vuonna 1911 laatima puistosuunnitelma oli Keskuspuiston lähtökohta. Puisto perustettiin vuonna 1914, ja vuoden 1934 maakauppa laajensi sen Vantaanjoelle asti. Vuosien 1941 ja 1945 välisenä sota-aikana metsistä hakattiin runsaasti polttopuuta. Suunnitelmallinen hoito ulkoilua varten alkoi vuonna 1952. Myöhemmin Keskuspuistoon on perustettu luonnonsuojelualueita ja metsien hoidossa edistetty luonnon monimuotoisuutta. Nykyinen 16 kilometrin maastopyöräreitti on myös muiden ulkoilijoiden käytössä. Talvella osa väylistä on latuja, joilla ei kävellä. Luonnonsuojelualueilla voi olla kulkurajoituksia. Retkeilijöiden lisäksi samoilla reiteillä liikkuu päivittäisiä kulkijoita, sillä metsän läpi tehdään myös työmatkoja. [8]^[8]

Lautalla Kauppatorilta Suomenlinnaan

Kauppatorilta Suomenlinnaan kulkeva HSL-lautta lähtee torin itälaidalta Presidentinlinnan kohdalta. Noin 15 minuutin merimatkan voi tehdä ympäri vuoden. Suomenlinna on A-vyöhykkeellä, ja matkalle käy AB-lippu tai laajempi A-vyöhykkeen sisältävä lippu. Samaa lippua voi sen voimassaoloaikana ja sen kattamilla vyöhykkeillä käyttää myös HSL:n raitiovaunuissa, metrossa, busseissa ja junissa. Lähimaksulla kertalippu ostetaan valitsemalla kortinlukijasta vyöhykkeet ja näyttämällä Visa- tai Mastercard-korttia. Lippu tallentuu käytetylle pankki- tai luottokortille. [5]

Lippu on ostettava ennen maksualueelle siirtymistä. Alue alkaa kortinlukijoiden jälkeen, ennen laivaan nousua. Lipun saa myös HSL-sovelluksesta tai laiturin automaatista. Mantereella myyntipaikkoina ovat lisäksi valitut ruokakaupat ja kioskit sekä HSL:n palvelupiste Pasilan Triplassa. Suomenlinnassa paluulippuja saa vain sovelluksesta, lähimaksulla tai lauttarannan automaatista. Automaatin ollessa epäkunnossa vaihtoehtoina ovat sovellus ja lähimaksu. Ajantasaiset yhteydet löytyvät HSL:n sovelluksesta sekä reittioppaasta, jossa lautan linjanumero on 19. [5]^[5]

Yritykset: Helsinki

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 84 550 yritystä, joiden käynti- tai postiosoite on kunnan alueella (kuntanumero 091); niistä 84 289 on rekisterissä. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

• 68202 · Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta — 14 291
• 70200 · Liikkeenjohdon konsultointi — 7 434
• 68203 · Muu kiinteistöjen vuokraus ja hallinta — 6 459
• 62100 · Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus — 3 539
• 64990 · Muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) — 3 538
• 56111 · Ruokaravintolat — 2 367

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

• MR Hifi Oy · 3657027-5 · rekisteröity 28. lokakuuta 2026
• Druva Palvelut Oy · 3665073-4 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• RCH New Oy · 3664552-1 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Stora Ek Oy · 3664541-7 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Kokkikori Oy · 3664511-8 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Supersamuli Consulting Oy · 3664491-6 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Parcheli Capital Oy · 3664408-6 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Totte Oy · 3664349-7 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• TGN Services Oy · 3664346-2 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026
• Airi Works Oy · 3664313-9 · rekisteröity 27. lokakuuta 2026

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on HELSINKI (84 302) →

Postitoimipaikka HELSINKI on käytössä myös muilla samannimisillä paikkakunnilla.

Taajamat kunnan alueella

• Helsingin keskustaajama1 396 899
• Söderkulla10 507
• Suomenlinna677

Lähellä: Helsinki

• Kauniainen12,3 km
• Vantaa14,9 km
• Espoo16,1 km
• Tuusula26,3 km
• Kerava27,3 km
• Kirkkonummi28,1 km
• Sipoo29,1 km
• Nurmijärvi33,2 km

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Uudenmaan maakunta

• Espoo320 931
• Vantaa251 269
• Porvoo51 737
• Hyvinkää47 031
• Järvenpää46 871
• Lohja45 687
• Nurmijärvi45 048
• Tuusula42 225
• Kirkkonummi41 635
• Kerava38 461
• Vihti28 799
• Raasepori27 036

Usein kysyttyä: Helsinki

Lähteet

1. Kuntien väestö, taulukon muuttujat · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
2. Helsingin perustaminen · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
3. Ehrenströmin asemakaavan alkuvaiheet · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
4. Suomenlinnan historia · Suomenlinnan hoitokunta · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
5. Suomenlinnan lautta · HSL · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
6. Keskustakirjasto Oodin viisi vuotta · Oodi · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
7. Kino Reginan toiminta · Kino Regina · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
8. Keskuspuisto · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
9. Helsingin kunnan väestö 31.12.2024 · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
10. Sederholm-suku ja Sederholmin talo · Helsingin kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
11. Tietoa Taide- ja kulttuurivirastosta · Taide- ja kulttuurivirasto · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
12. Lasten kaupunki · Helsingin kaupunginmuseo · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
13. Oodin studiot · Oodi · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

• Tilastokeskus – StatFin
• Wikidata
• Wikipedia
• Yritykset: PRH:n avoin yritysaineisto (YTJ), CC BY 4.0.

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.