PRH:n avoimen yritysaineiston julkiset tiedot. Yksityiset elinkeinonharjoittajat eivät sisälly aineistoon.

Taajama · Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti · Uudenmaan maakunta

Helsingin keskustaajama

Helsingin keskustaajama on Tilastokeskuksen rajaama taajama (kunnat: Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti; Uudenmaan maakunta). Ruotsiksi Helsingfors. Väkiluku oli 1 396 899 vuonna 2024 ja pinta-ala 693,91 km². Postinumerot: 00100, 00120, 00130, 00140 ja 204 muuta. PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 84 302 yritystä, joiden postitoimipaikka on HELSINKI.

Lähteet: Tilastokeskus, Wikidata, PRH:n avoin yritysaineisto · tiedot 28. lokakuuta 2026.

Helsinki on Uudenmaan maakunnassa sijaitsevan Helsingin keskustaajaman keskus, jonka tunnettuja kohteita ovat pääkaupungin historialliset korttelit ja merilinnoitus. Vuoden 2024 lopussa keskustaajamassa oli 1 396 899 asukasta. Asutus jatkuu useiden kuntien puolelle, joten tilastollinen taajama ja Helsingin kunta ovat eri alueita. Keskustan lisäksi nähtävää on Espoon Tapiolan museoissa ja Vantaan Tikkurilan tiedekeskus Heurekassa.

Helsinki lukuina

Helsingin keskustaajama: perustiedot (0001)
Taajamatunnus0001
TyyppiTaajama
KunnatEspoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti
MaakuntaUudenmaan maakunta
Ruotsinkielinen nimiHelsingfors
Väkiluku1 396 899 asukasta (2024)
Pinta-ala693,91 km²
Väestötiheys (laskettu)2 013,1 / km²
Postinumerot00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170, 00180, 00200, 00210, 00220, 00230, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00360, 00370, 00380, 00390, 00400, 00410, 00420, 00430, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00560, 00570, 00580, 00590, 00600, 00610, 00620, 00630, 00640, 00650, 00660, 00670, 00680, 00690, 00700, 00710, 00720, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00780, 00790, 00800, 00810, 00820, 00830, 00840, 00850, 00860, 00870, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980, 00990, 01200, 01230, 01260, 01280, 01300, 01340, 01350, 01360, 01370, 01380, 01390, 01400, 01420, 01450, 01480, 01490, 01510, 01520, 01530, 01600, 01610, 01620, 01630, 01640, 01650, 01660, 01670, 01680, 01690, 01700, 01710, 01720, 01730, 01740, 01750, 01760, 01770, 01800, 01810, 01820, 01830, 01840, 01860, 01900, 01940, 02100, 02110, 02120, 02130, 02140, 02150, 02160, 02170, 02180, 02200, 02210, 02230, 02240, 02250, 02260, 02270, 02280, 02300, 02320, 02330, 02340, 02360, 02380, 02390, 02430, 02440, 02450, 02600, 02610, 02620, 02630, 02650, 02660, 02680, 02700, 02710, 02720, 02730, 02740, 02750, 02760, 02770, 02780, 02810, 02820, 02920, 02940, 02970, 02980, 03300, 04130, 04150, 04170, 04200, 04220, 04230, 04240, 04250, 04260, 04300, 04310, 04320, 04330, 04340, 04350, 04360, 04370, 04380, 04390, 04400, 04410, 04420, 04430, 04440, 04460, 04480, 04500, 04530, 04660, 05430, 07190
Koordinaatit (keskipiste)60.2980, 24.9230
Yritykset (PRH)84 302

Väestötiheys on laskettu jakamalla väkiluku pinta-alalla.

Nähtävää: Helsinki

  • Keskustakirjasto Oodi — Vuonna 2018 avattu ALA-arkkitehtien kirjasto yhdistää lainaamisen, kulttuuritilat ja Kaupunkiverstaan.[4]
  • Näyttelykeskus WeeGee — Espoon Tapiolan entisessä painotalossa toimivat EMMA ja KAMU Espoon kaupunginmuseo.[11]
  • Tiedekeskus Heureka — Vantaan Tikkurilassa sijaitseva tiedekeskus avattiin vuonna 1989. Siellä on vuorovaikutteisia näyttelyitä.[10]
  • Helsingin Keskuspuisto — Noin 10 kilometriä pitkä metsäinen ulkoilualue ulottuu Töölönlahdelta Haltialaan.[3]

Helsinki ja kuntarajat ylittävä keskustaajama

Helsingin keskustaajama on kuntarajat ylittävä asutuskokonaisuus, jota Tilastokeskus kutsuu nimellä Helsingin kt. Sen tunnus on TA0001. Suomen ympäristökeskus rajaa taajamat vuosittain rakennusten ja asutuksen keskittymisen perusteella. Tilastokeskus käyttää näitä paikkatietomenetelmin tehtyjä rajauksia väestötilastoissaan. Taajamassa on oltava riittävän tiheä rakennuskanta, kerrosalaa ja vähintään 200 asukasta. Rajauksen pohjana käytetään muun muassa Tilastokeskuksen 250 metrin ruutuaineistoa. Helsingin kunnan raja määräytyy hallinnollisesti, joten kunnan väkiluku kuvaa eri aluetta. Myös tilastovuosi on tarpeen väkilukua ja pinta-alaa ilmoitettaessa: vuosittain tarkistettu taajamaraja voi muuttua rakentamisen mukana. [8][9]

Keskustaajamassa oli vuoden 2024 viimeisenä päivänä 1 396 899 asukasta, ja sen maapinta-ala oli 693,91 neliökilometriä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ohella asutuskokonaisuus ulottuu Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin alueille. Näistä kunnista mukaan lasketaan taajamarajan sisäpuolelle jäävä asutus ja alue, ei kuntien koko väestöä tai pinta-alaa. Paikannimet täsmentävät sijaintia tämän laajan kokonaisuuden sisällä. Tapiolan museot ovat Espoossa ja Tikkurilan Heureka Vantaalla; kummankin kunnan ja kaupunginosan nimi auttaa löytämään juuri tarkoitetun kohteen. [9][10][11][8][9][10][11]

Helsingin alku Vantaanjoen suulla

Helsingin kaupunki perustettiin Vantaanjoen suulle vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasan käskystä. Kaupunki rakennettiin Koskelan kylän maille, nykyisen Vanhankaupungin seudulle. Ruotsin kruunu halusi kilpailla Tallinnan kanssa Itämeren kaupasta ja saada kaupankäynnin omaan valvontaansa. Uuden kaupungin asuttamiseksi siirrettiin väkeä Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta. Sen jälkeen saapui ulkomaisia kauppiaita ja lähiseudun käsityöläisiä sekä talonpoikia. Kauppapoliittinen tavoite vaikutti siis sekä kaupungin sijaintiin Itämeren reittien varrella että siihen, ketkä sen ensimmäiset asukkaat olivat. [1]

Puisen Helsingin sataman tuntumassa olivat tori ja raatihuone. Kirkko rakennettiin Kellomäelle, ja kaupungissa toimi myös koulu. Perustamispaikaksi oli harkittu Santahaminaa sen parempien meriyhteyksien vuoksi, mutta maayhteyden puuttuminen olisi hankaloittanut kauppaa. Vantaanjoen suun pienelle saarelle sijoitettiin kuninkaankartano, käytännössä varusteltu maatila. Saarisijainti palveli sotilaallisia tarpeita. Kruunu alkoi pian koota Helsinkiin joukkoja ja sotatarvikkeita sekä laivoja. Kauppahanke jäi tavoitteistaan, ja sodista kärsi myös asukkaiden toimeentulo. Vuonna 1640 kaupunki siirrettiin Vironniemelle nykyisen Kauppatorin ja Kruununhaan paikkeille. Nykyiseen Helsingin kuntaan kuuluvat Vanhakaupunki ja keskusta edustavat siten kaupungin rakentumisen eri vaiheita. [1][7][1][7]

Pääkaupungin ruutukaava ja kivirakennukset

Helsingin keskustan ruutukaava ja julkiset kivirakennukset syntyivät palon jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja pääkaupunkiaikana. Vuoden 1808 tulipalossa tuhoutui neljäsosa rakennuksista. Vuonna 1812 Helsingistä tuli pääkaupunki, ja Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa järjestettiin paikat hallinto- ja edustusrakennuksille. Leveämmillä kaduilla tavoiteltiin uudenlaista kaupunkikuvaa ja parempaa paloturvallisuutta. Keskustassa rakentamista valvottiin tarkasti. Reunoilla oli toisenlaiset olot: esimerkiksi Katajanokalle syntyi vähävaraisten vaatimattomia asumuksia, joita rakennettiin vapaammin. Edustusrakennusten ympäristön suunnittelu ja köyhän väestön asuinalueiden rakentaminen etenivät eri tavoin. [7]

Senaatin rakennus valmistui vuonna 1822. Yliopiston päärakennus valmistui 1832 ja kirjasto 1844; vuonna 1852 valmistunut Nikolainkirkko tunnetaan nykyisin tuomiokirkkona. Rakennusmaata hankittiin myös täyttämällä Kluuvinlahtea nykyisten Rautatientorin ja Ateneumin seudulla. Esplanadille kaavaillusta kanavasta luovuttiin ja sen sijaan aluetta kehitettiin puistoksi. Katujen ja aukioiden rakentajat joutuivat sekä louhimaan kalliota että perustamaan taloja pehmeälle maalle ja täytetyille rannoille. Yliopistonkadun ja Vuorikadun risteyksessä on edelleen erotettavissa osa vanhasta rantatörmästä. [7]

Unioninkatu linjattiin uuden asemakaavan suureksi kaduksi Hämeen tullin ja Ullanlinnan välille. Bulevardi puolestaan seurasi kohti Hietalahtea kulkeneen köydenpunontaradan suuntaa. Radan siirto etelämmäksi antoi myöhemmin Ratakadulle sen nimen. Vanhassa pakkahuoneessa näkyy vielä toteutumatta jäänyt suunnitelma kaupungin ympäröimisestä kivirakennuksilla: pakkahuone rakennettiin sen mukaan, minkä vuoksi se on vinossa ympäröivään rakennuskantaan nähden. Keskustan kaduilla on näin rinnakkain sekä toteutuneiden että kesken jääneiden suunnitelmien jälkiä. [7][7]

Suomenlinna merellisenä retkikohteena

Suomenlinna on Helsingin edustan merilinnoitus, johon tehdään retkiä keskustasta lautalla. Augustin Ehrensvärdin johtamat rakennustyöt alkoivat vuonna 1748. Ruotsi tarvitsi laivastotukikohdan ja vahvempaa puolustusta Suomen alueelle. Linnoitus nimettiin vuonna 1750 Sveaborgiksi, suomeksi Viaporiksi. Suuri työmaa toi Helsingin kauppiaille asiakkaita, sillä linnoituksen rakentajat tarvitsivat sekä elintarvikkeita että rakennusaineita. Runsaasti työvoimaa ja tarvikkeita vaatinut hanke vaikutti mantereen kaupungin talouteen jo ennen kuin Helsingistä tuli pääkaupunki. [2][5]

Kuudelle saarelle rakennetut linnoitteet sovitettiin kallioiden muotoihin. Susisaaren kuivatelakan työt aloitettiin vuonna 1751, ja sen suojavarustukset palvelivat saaristolaivaston alusten rakentamista. Telakka-allas padottiin irti merestä. Daniel Thunberg suunnitteli tuulimyllyn, joka pumppasi rakennusvaiheessa altaasta vettä ja pystyi myös sahaamaan lautoja sekä jauhamaan jauhoja. Alkuperäistä linnoitussuunnitelmaa jouduttiin supistamaan, ja osia jäi valmistumatta. Viapori antautui venäläisille vuonna 1808. Rakennuksissa näkyvät Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisen Suomen vaiheet. Suomenlinna on merellinen retkikohde, jonka sijainti Helsingin kunnassa ei sellaisenaan ratkaise kuulumista keskustaajaman tilastorajaukseen tai sen väkilukuun. [2][9]

Varustusten lomaan rakennettiin asuintaloja ja kaupunkiaukioita. Linnanpiha on yhä linnoituksen keskusaukio. Ehrensvärdin suunnittelemissa kurtiinitaloissa yhdistyivät asuminen ja linnoitteen tehtävä. Upseerien seurapiirielämän rinnalla sotilaiden arkea leimasivat ahtaat asunnot ja rakennustyömaan jatkuva asuntopula. [2][2][5][9]

Oodi kirjastona ja yhteisenä kaupunkitilana

Keskustakirjasto Oodi on Helsingin kirjasto, jossa voi lukemisen ja lainaamisen ohella tehdä itse ja osallistua kulttuuritoimintaan. Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema talo avattiin 5. joulukuuta 2018 itsenäisen Suomen satavuotislahjana. Kaupunkilaiset pääsivät vaikuttamaan suunnitteluun, ja rakennuksessa on tiloja erilaisille käyttäjille. Kirjallisuustapahtumat ja yhteistyö kulttuurialan toimijoiden kanssa kuuluvat kirjaston toimintaan. Arkkitehtuuria katsomaan tuleva näkee samalla, miten taloa käytetään: lukemisen rinnalle mahtuu myös tekemistä ja kokoontumista. Tilat palvelevat kävijöitä eri tarkoituksissa saman rakennuksen sisällä. [4]

Kaupunkiverstaalla opitaan yhdessä ja kokeillaan laitteita. Oodissa on myös kuvaus- ja musiikkistudioita sekä lasten leikkipuisto Loru. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kino Regina tuo taloon elokuvatoimintaa, ja vuonna 2022 alkaneet Kirjajuhlat kuuluvat sen kirjallisuustapahtumiin. Kirjaston viisivuotiskatsaus kuvaa eri kävijäryhmien rinnakkaista käyttöä. Matkailija voi tutustua julkisessa sisätilassa tavallisiin kirjastopalveluihin samalla kun paikalliset työskentelevät ja tapaavat toisiaan. Oodi kokeilee palveluja myös yleisten kirjastojen kehittämiseksi. Toimivia käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön muissa Helsingin kirjastoissa ja muualla Suomessa. Talossa on lisäksi nuorisotila sekä EU@Oodi, josta saa EU-tietoa. [4][4]

Tapiolan WeeGee ja Espoon museot

Näyttelykeskus WeeGee on Espoon Tapiolassa sijaitseva museokohde, jossa voi tutustua taiteeseen ja kaupungin historiaan. EMMA eli Espoon modernin taiteen museo ja KAMU Espoon kaupunginmuseo toimivat samassa talossa. Rakennus oli aiemmin Weilin&Göösin painotalo, josta myös WeeGeen nimi on peräisin. Entinen teollisuusrakennus on siis osa käyntikohteen historiaa. Museoilla on omat organisaationsa: KAMU kuuluu Espoon kulttuuripalveluihin, kun taas EMMAn toiminnasta huolehtii vuonna 2002 perustettu taidemuseosäätiö. Kumpikin museo toimii näyttelykeskuksessa itsenäisesti, vaikka kävijä saapuu samaan rakennukseen. [11]

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Mauri Kunnaksen työtä ja elämää esittelevä näyttely sekä Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talo, johon pääsee tutustumaan kesäkaudella. Museo Leikki ja Suomen koru- ja kellomuseo Kruunu ovat lähellä, mutta erillisessä talossa. WeeGeehen pääsee joukkoliikenteellä Tapiolan metroaseman kautta. Kävelyreitti kulkee Länsituulentielle, josta opasteet jatkavat museolle. Tapiolan sijainti Espoossa on hyvä esimerkki keskustaajaman kuntarajat ylittävästä rakenteesta. Sama asutuskokonaisuus jatkuu Helsingin puolelle, mutta museoiden osoitteet ja paikallinen sijainti täsmentyvät nimillä Espoo ja Tapiola. [9][11][9][11]

Tikkurilan Heureka ja tieteen kokeileminen

Tiedekeskus Heureka on Vantaan Tikkurilassa toimiva tiedekohde, jonka vuorovaikutteisissa näyttelyissä kävijä pääsee kokeilemaan itse. Yleisölle Heureka avattiin 28. huhtikuuta 1989. Sen taustalla olivat Helsingin yliopisto ja ulkomaisiin tiedekeskuksiin tutustuneet tieteilijät. Helsingin Säätytalon Fysiikka 82 -näyttely vuonna 1982 antoi hankkeelle alkusysäyksen, ja sen jälkeen alettiin valmistella pysyvää tiedekeskusta. Valmistelu alkoi Helsingissä, mutta rakennukselle löytyi paikka Vantaalta. Keskuksen perustamishistoriassa näkyy siten yhteistyö, joka ei rajoittunut yhden kaupungin alueelle. [10]

Vuonna 1984 Vantaa ilmoittautui isäntäkaupungiksi ja yhdeksi rahoittajista. Rakennukseksi valittiin suunnittelukilpailusta Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan ehdotus. Ehdotuksen nimi antoi nimen myös tiedekeskukselle. Näyttelyiden ohella Heurekassa on planetaarioelokuvia ja tiedeohjelmia, ja toiminnasta vastaa yleishyödyllinen Tiedekeskussäätiö. Historiallisten rakennusten katselun rinnalle Tikkurilan kohde tuo luonnontieteiden ja tekniikan aiheita. Sijainti Vantaan puolella Helsingin keskustaajamaa auttaa hahmottamaan sekä reittiä että lähialueen palveluja. Reittihakuun ja paikallisten palvelujen etsimiseen Tikkurila ja Vantaa antavat täsmällisen lähtökohdan. [9][10][9][10]

Keskuspuiston metsät ja ulkoilureitit

Helsingin Keskuspuisto on Töölönlahden suunnalta Haltialaan jatkuva metsäinen ulkoilualue. Noin 10 kilometrin matkalle mahtuu etelän kaupunkimaista puistoympäristöä, laajoja metsiä sekä niittyjä ja maisemapeltoja. Bertel Jungin puistosuunnitelma vuodelta 1911 oli alueen lähtökohta. Keskuspuisto perustettiin 1914 ja laajeni vuoden 1934 maakaupan myötä Vantaanjokeen saakka. Pitkään suunniteltu virkistysalue kuuluu myös arkisiin kulkureitteihin: sitä käytetään työmatkoilla ja kuntoilussa. Rakennettujen kaupunginosien väliin jäävässä metsäverkostossa voi yhdistää tavallisen siirtymisen ulkoiluun. [3]

Ulkoilumajojen kartoista ja risteysten opasteista löytyvät reitit puiston eri osiin. Pohjoisessa ovat Haltiala ja Paloheinä, etelämpänä Maunula ja Pirkkola sekä Ruskeasuon ja Laakson ulkoilualueet. Maastopyöräilijöille on 16 kilometrin reitti, jolla pyritään vähentämään herkkien luontokohteiden kulumista. Osa väylistä on talvella latuina. Karttaa lukiessa kannattaa erottaa toisistaan ulkoiluväylät, ladut ja suojelualueiden polut, sillä suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa. Kartoissa näkyvät myös pysäkkiyhteydet. Metsissä on varttuneita ja vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä, tuoreita ja lehtomaisia kangasmetsiä sekä lehtoja. Puuston tilaa seurataan ja metsiä hoidetaan sekä ulkoilua että luonnon monimuotoisuutta varten. [3][3]

Liikkuminen kohteiden välillä ja merelle

Helsingin seudulla HSL:n lippu käy sen voimassaolon ja vyöhykkeiden mukaisesti junissa, metrossa, raitiovaunuissa ja busseissa. Matkan lippuvyöhykkeet tarkistetaan reitin perusteella, sillä kunnanraja ja vyöhykeraja eivät tarkoita samaa asiaa. Tapiolan WeeGeen kävelyreitti alkaa metroasemalta; bussilla tulevalle pysäkkejä on Ahertajantien ja Pohjantien risteyksessä. Keskuspuiston reittikartat puolestaan auttavat löytämään ulkoilureitin lähellä olevan pysäkin. Kun kunta ja kaupunginosa ovat tiedossa, joukkoliikennematkan jatkoksi on helpompi valita oikeaan sisäänkäyntiin tai reitin alkuun johtava kävelyosuus. [3][5][11]

Kauppatorilta Suomenlinnaan pääsee lautalla noin 15 minuutissa. Lähtölaituri on torin itäreunassa Presidentinlinnan kohdalla. Suomenlinna kuuluu A-vyöhykkeeseen, ja Kauppatorilta matkustettaessa lipun tulee kattaa AB-vyöhykkeet. Lautalla käytetään samaa HSL:n lippujärjestelmää kuin muissakin kulkuvälineissä. Saariretkellä siirtymiseen kuuluu sekä kävely torin laiturille että matka merellä, kun taas mantereen museokohteiden väliset yhteydet kulkevat maitse. Suomenlinnan lautan voi ottaa mukaan HSL:n Reittioppaan reittihakuun. Samasta palvelusta löytyvät muiden matkojen reitit ja tarvittavat vaihdot. [5][3][5][11]

Yritykset: Helsinki

PRH:n avoimessa yritysaineistossa on 84 302 yritystä, joiden postitoimipaikka on HELSINKI; niistä 84 057 on rekisterissä. Postitoimipaikan alue ei ole sama kuin taajaman rajaus. 28. lokakuuta 2026.

Yleisimmät toimialat

Viimeksi rekisteröidyt yritykset

Kaikki yritykset, joiden postitoimipaikka on HELSINKI (84 302) →

Postitoimipaikka HELSINKI on käytössä myös muilla samannimisillä paikkakunnilla.

Lähellä: Helsinki

Etäisyydet linnuntietä keskipisteiden välillä.

Suurimmat: Uudenmaan maakunta

Usein kysyttyä: Helsinki

Kuinka paljon Helsingin keskustaajamassa on asukkaita?

Helsingin keskustaajamassa oli 1 396 899 asukasta 31.12.2024. Luku koskee useiden kuntien alueelle ulottuvaa taajamaa, ei yksin Helsingin kuntaa.[9]

Onko Helsingin keskustaajama sama kuin Helsingin kaupunki?

Alueet ovat erilaiset: keskustaajama rajataan asutuksen ja rakennusten perusteella kuntarajoista riippumatta. Helsingin kaupunki on hallinnollinen kunta.[9]

Mitä nähtävää Helsingin keskustaajamassa on keskustan ulkopuolella?

Espoon Tapiolassa on näyttelykeskus WeeGee, ja Vantaan Tikkurilassa toimii tiedekeskus Heureka. Helsingin Keskuspuistossa voi ulkoilla metsäisillä reiteillä.[3][10][11]

Milloin Helsinki perustettiin?

Helsinki perustettiin vuonna 1550 Kustaa Vaasan määräyksestä. Alkuperäinen kaupunki sijaitsi Vantaanjoen suulla, ja se siirrettiin Vironniemelle vuonna 1640.[1][7]

Miten Helsingin keskustasta pääsee Suomenlinnaan?

Suomenlinnaan pääsee lautalla Kauppatorin itäreunan laiturista. Merimatka kestää noin 15 minuuttia, ja matkalla käytetään AB-vyöhykkeet kattavaa HSL-lippua.[5]

Lähteet

  1. Helsingin perustaminen · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  2. Linnoituksen historia · Suomenlinnan hoitokunta · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  3. Keskuspuisto · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  4. Keskustakirjasto Oodi · Oodi · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  5. Suomenlinnan lautta · HSL · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  6. Helsingin tilinpäätös 2025 (latausvirhe, ei käytetty lähteenä) · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  7. Ehrenströmin asemakaava · Helsingin kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  8. Taajamien väestö, metadata · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  9. Helsingin keskustaajaman väestö 2024 · Tilastokeskus · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  10. Heurekan toiminta ja historia · Heureka · tarkistettu 28. lokakuuta 2026
  11. Infoa WeeGeestä · Espoon kaupunki · tarkistettu 28. lokakuuta 2026

Paikkakunnan tiedot:

Sivu päivitetty 28. lokakuuta 2026 · kuvausteksti 28. lokakuuta 2026. Riippumaton tietopalvelu, ei viranomaisen verkkosivusto. Jos tiedoissa on eroja, tarkista ajantasaiset tiedot virallisesta lähteestä.